Marraskuun 6 päivänä juhlitaan Ruotsalaisuuden päivää.

Ala-asteikäisenä minulla oli tapana vahtia tuttavaperheen lapsia. He olivat aika villejä, mutta se ei minua huolettanut, vaan se että heidän isänsä puhui englantia. Olin aina yhtä hermostunut kun minun piti puhua hänen kanssaan siitä huolimatta että olin jo lukenut englantia koulussa ja kuulinhan minä sitä päivittäin telkkarista. Silti. Mitä jos sanat taipuisivat väärin tai jos en osaisi ääntää oikein? Se olisi niiin noloa.
 
Miljoonat suomalaiset ovat samassa tilanteessa ruotsinkielen suhteen. He ovat opiskelleet kieltä koulussa, mutta heillä ei aina ole ollut mahdollisuutta puhua sitä kenenkään kanssa. Ja siksi he pelkäävät epäonnistumista.
 
Dinglellä puhutaan montaa eri kieltä ja meidän Helsingin konttorilla työskentelee kolme suomenruotsalaista. Olen kuitenkin huomannut että muutkin osaavat ruotsia, kunhan heitä kannustaa siihen. Toimitusjohtajamme Juho ja Mediaspesialistimme Juuso suorittivat asepalveluksensa ruotsinkielisessä prikaatissa Dragsvikissa, ja molemmat puhuvat sujuvaa ruotsia.
 
Dinglellä me puhutaan mitä me halutaan ja se ei suinkaan aina tarkoita täydellistä kielioppia tai virheetöntä ääntämistä. Tärkein on se, että tulee ymmärretyksi. Eli puhukaa ruotsia (ja muita kieliä) kollegoiden kanssa. Se ei vaadi mitään muuta kuin kärsivällisyyttä ja kunnioitusta. Dela med er!

Subscribe to Email Updates