Pitäisikö oppimisen määrän olla osa markkinoinnin mittareita? Päivittäiset somemittarit keskittyvät tykkäyksiin, kävijämääriin ja konversioon, mutta harva luku kertoo, kuinka markkinoinnin pitkäjänteinen kehitystyö on edistynyt. Brändin tai yhteisön rakentaminen on pohjimmiltaan samanlaista kuin yrityksen liikeidean tai tuotteen kehittäminen. Sama kaava: rakenna, mittaa ja opi, pätee markkinoinnin kehittämisessä. Mutta jos emme mittaa tämän oppimisen määrää, emme voi tietää, kuinka nopeasti kehitystyö edistyy. Uppoudutaan siis hetkeksi käsitteeseen “validoitu oppiminen”, minkä pohjalta kerron, kuinka voimme mitata markkinoinnin, viestinnän ja sisällöntuotannon kehittymistä paremmin kontrolloitujen testien avulla.

Validoitu oppiminen

Validoidulla oppimisella viittaan yksinkertaisesti oppimiseen, jonka tulokset on vahvistettu mittaamisen avulla. Se on toisin sanoen ennakko-oletusten vahvistamista tai hylkäämistä testaamisen keinoin. Englanniksi termi “validated learning” on peräisin Eric Riesin uraauurtavasta kirjasta The Lean Startup (2011), ja sen ajatusmalli sopii erinomaisesti viestinnän kehittämiseen.

Mittaaminen käytännössä

Sisällöntuottajana saatat olettaa, että käyttämäsi kirjoitustyyli tai tone­ of ­voice ovat avain julkaisujen menestykselle. Tutkimalla asian esimerkiksi A/B­-testin tai laadullisen haastattelun keinoin voit oppia, oliko ennakko­-oletuksesi pätevä vai johtuiko menestys jostain ulkoisesta vaikuttajasta. Laskemalla yhteen testien tuloksena saamasi oikeiksi havaitut ennakko­-oletukset, pystyt mittaamaan, kuinka paljon oppimista olet saavuttanut tietyllä aikavälillä. Toisin sanoen, kun kehitystoimillasi on ollut positiiviset tulokset, voit laskea sen yhdeksi opiksi oikeaan suuntaan. Pääasia validoidussa oppimisessa on, että opittu asia perustuu kontrolloituun testiin eikä näppituntumaan. Itsestään selvää? Teoriassa kyllä, mutta monesti käytännössä ei.

Miksi oppimisen määrä on siis parempi mittari kuin perinteiset luvut?

  1. Sen fokus on pitkän aikavälin kehitys, toisin kuin nykyhetkeä kuvaavilla mittareilla.
  2. Oppiminen on perusta tulevaisuuden kasvulle.
  3.  Se peilaa markkinoijan omaa työpanosta, eikä ole altis ulkoisille muuttujille.
  4. Ad-hoc ­tehtävien ohella se pakottaa huomion kehitystyöhön.

Hiljainen tieto

Tästä voidaan päätellä, että oppimisen määrä voisi olla osa markkinoinnin mittareita. Nykyään markkinoinnin ammattitaito on monesti piiloutunut arjen oppimisessa hiljaiseksi tiedoksi, jonka opettaminen tuleville ammattilaisille on yhä aikaa kuluttavampi ja haastavampi tehtävä. Kun oppimisen testaamisesta ja mittaamisesta syntyy rutiini, organisaation kyky oppia nopeutuu ja tarve hiljaisen tiedon vaivalloiselle etsimiselle vähenee. Meillä kaikilla on siis avaimia mitata oppimista markkinointityössä jatkuvan testaamisen avulla. Oppimiseen käytetty aika ja resurssit tulevat maksamaan itsensä takaisin tulevaisuudessa. Irrottaudu siis perinteisestä ajattelumallista ja tee oppimisen määrästä mittari organisaatiossasi!

Toivottavasti tämä pintaraapaisu validoidusta oppimisesta sai sinut miettimään uusia tapoja mitata markkinoinnin kehitystyötä. Entä mitä mieltä olette siitä, ­kuinka voisimme mitata myös oppimisen laatua? Suosittelen lämpimästi pimenevien syysiltojen lukemiseksi Eric Riesin The Lean Startup, joka inspiroi minua kirjoittamaan tästä aiheesta.

Subscribe to Email Updates