Slush oli tälläkin kertaa menestys ja oli mukava poistua paikalta kädet täynnä inspiraatiota. Harmi vain, että aikaa oli rajallisesti, ja tuntui, että paljon mielenkiintoisia asioita jäi kuulematta ja näkemättä.

Yksi mielenkiintoisista puhujista oli Braden Kowitz, joka työskentelee Google Venturesissa suunnittelijana. Hän puhui design-kulttuurin edistämisestä yrityksissä. Mitä design-kulttuuri sitten oikein on? Jordan Koschein mukaan design-kulttuuri on usein käytetty termi mutta kuitenkin harvoin ymmärretty. Kun kysyt viideltä eri suunnittelijalta design-kulttuurista, saat viisi eri vastausta.

Kuva1.jpg

Yrityksen terveessä design-kulttuurissa designia ei lisätä vain tuotteeseen tai palveluun, jota yritys tuottaa, vaan myös itse organisaatioon. Organisaatiossa, jossa on terve design-kulttuuri, jokainen yrityksessä opetetaan ymmärtämään ja kunnioittamaan designin arvoa. Muualla design saattaa yleensä olla väärinymmärretty asia tai ajatellaan designin olevan vain “asioita, jotka näyttävät kivalta”. Kowitz painotti, että suunnittelu on kaikkien työtä yrityksissä, ei vain pelkkien suunnittelijoiden. Tätä harvoin itsekään tulee ajatelleeksi, mutta totta se on. Terveessä design-kulttuurissa yrityksen jokaisen työntekijän tulisi osallistua suunnittelun käsittelyyn ja rakentamiseen. Esimerkiksi, mitä enemmän puhutaan asiakkaiden kanssa, sitä enemmän ymmärretään. Design on vaikeaa, koska siinä on paljon polkuja, ja Kowitzin mukaan suunnittelijat luovat myös usein itselleen kuplan, jonka ulkopuolelle he eivät mene. Tähän voin kyllä myös itse täysin samaistua! 

Tässä vielä kolme avaintärppiä Kowitzilta:

1. Usko laatuun

2. Tartu suunnittelun vastuullisuuteen

3. Suunnittelu on kaikkien työtä

Myöhemmin keskustelu designista jatkui Design Forumin paneelikeskustelussa, jota isännöi Tobias Dahlberg, Wonder Agencyn CEO. Paneelissa oli mukana neljä eri suunnittelijaa eri aloilta sekä myös itse Kowitz. Keskustelussa paneuduttiin designin ympärillä vallitseviin asioihin, muun muassa sen kasvuun ja siihen, miksi sitä ei edelleenkään oteta vakavasti. Vaikka design on edelleenkin vain naarmu pinnassa, on sille kuitenkin aina paikka pöydässä. Mutta designia ei kuitenkaan tänä päivänä edelleenkään oteta vakavasti, vaikka pitäisi. No miksi sitten pitäisi? Design luo kosketuspinnan brändille, luo pitkäaikaisia onnistumisia sekä tietenkin tuo enemmän rahaa pöytään. Ilman designia ei olisi mitään.

Otetaanpa esimerkkinä vaikkapa Instagram, Airbnb ja Pinterest. Mitä yhteistä näillä on? Ensinnäkin, heidän ajattelunsa designista muutti heidän pienet startupit isoimmiksi yrityksiksi, joiden liikevaihto pyörii nykyään miljoonissa.Design on liiketoiminnalle sama asia, mitä evoluutio on luonnolle: se mahdollistaa brändejä muuttumaan ja selviytymään. Design on entistä olennaisempi osa liiketoimintaa kuin koskaan aikaisemmin. Keskustelussa mukana olleen Pirjo Suhosen sanoin: design täytyy ottaa vakavasti.

Kuva2-2-1.jpg

Slush ei tietenkään ollut pelkkiä paneelikeskusteluja, vaan tietenkin myös startuppeja. Keräsin alle muutaman mielenkiintoisen startupin, jotka jäivät mieleeni. Nousevat trendit startupeissa olivat ehdottomasti terveys ja hyvinvointi. Niihin liittyviä startuppeja olikin Slushissa esillä yli 300. Eikä ihme, sillä ihmiset ovat nykypäivänä kiinnostuneimpia terveydestään kuin koskaan aikaisemmin. Oman terveyden seuraaminen on nykypäivänä tehty helpoksi erilaisten sovellusten avulla.

 1. IVALO - suomimuodin Tinder. Tämä sovellus on itse asiassa ollut allekirjoittaneella käytössä jo jonkun aikaa. Kätevä tapa löytää uutta suomimuotia ja suunnittelijoita. Yksinkertainen mutta toimiva UI, sovellus toimii samalla periaatteella kuin Tinder ja sen kautta voi myös ostaa tuotteita. 

Kuva3-2.png

 

2. FoodToDo– digitaalinen ateriansuunnittelu. Tämän sovelluksen kautta voi suunnitella aterioita oman dieetin tai sairauden perusteella. Tai sitten voi valita valmiit reseptit sovelluksessa olevien satojen reseptien joukosta. 

3. Ihku- IRC-gallerian mobiiliversio. Kaverihakukone, jonka tavoitteena on tarjota kaikille käyttäjille uusia tuttavuuksia. Käyttäjät voivat etsiä samanhenkisiä ihmisiä esimerkiksi kiinnostavien yhteisöjen perusteella. 

4.Dottli– diabeteksen seurantaan perustuva digitaalinen terveyspalvelu, jonka avulla voi seurata omaa terveyttä. Sovelluksessa on yksinkertainen ja toimiva UI, sekä raikas visuaalinen ilme.

 

Kuva4.png

5. BBuzzArt – sovellus, joka tuo taiteilijat ja taiteen rakastajat yhteen ympäri maailmaa. Tämä toimii tavallaan myös portfoliona, ja nousevat artistit voivat esitellä töitään ja saada niistä palautetta. Helppo tapa tutustua nouseviin ja nuoriin taiteilijoihin sekä tietenkin heidän töihinsä.

+ 1 Noona- mobiilipalvelu rintasyöpäpotilaille. Tämä jäi erityisesti mieleeni viimevuoden Slushista. Sovelluksessa on kaunis UI sekä grafiikka, joka jää mieleen. Sovellus on yksinkertainen ja helppokäyttöinen. Sovelluksen kautta pystyy olemaan helposti yhteydessä omaan, paikalliseen klinikkaan tai henkilökuntaan. Sovelluksen kautta voi myös helposti seurata oman terveyden etenemistä sekä pitää päiväkirjaa oireista. 

Kuva5.png

 

Kommentit 0

Subscribe to Email Updates