Tervetuloa seuraamaan Dinglen liveblogista Asuntomessut Digitalist – Future of Living -tapahtumaa. Tällä kertaa Tennispalatsiin kokoontuu asumisen, rakentamisen, sisustamisen ja digitalisaation ammattilaisia pohtimaan asumisen ratkaisuja.

Aamun ohjelma näkyy tietysti livelähetyksenä. Kannattaa seurata myös Twitterissä #digitalist-twiittaajia ja @dingletweet-tilin livetwiittausta.

Aamun ohjelma

08.00 Aamukahvit ja verkostoitumista

08.30 Asuminen palveluna -tulevaisuuden fiksut ratkaisut, Veera Mustonen, ohjelmajohtaja, Forum Virium, Fiksu Kalasatama

08.50 KEYNOTE: Future Living Lab, Ikea - Space10, Carla Cammilla Hjort, director

09.10 Tulevaisuuden muuttuva tila, Juha Rista, Dsign

09.35 Asuminen 2025, Danske Bank, Pasi Kuoppamäki, pääekonomisti ja Rami Tättilä, kehitysjohtaja

9.50 Kodinetsijöille alue on yhtä tärkeä valintakriteeri kuin itse asunto – datan hyödyntäminen sopivien kotikulmien löytämisessä, Mikko Ristimäki, Director, Oikotie Living

10.05 Liikkuminen ja ilmanlaatu tiivistyvässä kaupunkiympäristössä. Matti Pentti, Director, Direct Sales, St1

10.25 Paneelikeskustelu, Moderaattori Teppo Kuisma, Digitalist

10.35 Verkostoitumistauko

10.55 Kaksoisidentiteetin vaikutus asumiseen Suomessa, Jani Halme, Luova Johtaja, ToinenPHD

11.10 Asuintyytyväisyyden avaintekijät, Suomen Asuntomessut: Kari Tervonen, tutkija

11.25 Asumisen tulevaisuus, case: Jätkäsaari,  Suomen Asuntomessut, Mikko Leisti, CEO, Pluto Helsinki

11.40 Paneelikeskustelu, Moderaattori Teppo Kuisma, Digitalist

11.50 Yhteenveto ja tilaisuuden päätössanat, Leena Honkajuuri, Communications Manager, Suomen Asuntomessut

Asuminen palveluna -tulevaisuuden fiksut ratkaisut, Veera Mustonen, ohjelmajohtaja, Forum Virium, Fiksu Kalasatama

_MG_6820-1.jpg

Mustonen vetää projektia, jossa tehdään parhaillaan Kalasatamasta Suomen älykkäintä kaupunginosaa. Tulevaisuudessa älykaupunki tulee myös kotiin: talot ja rakennukset pyrkivät esimerkiksi olemaan energiatehokkaita. Suurena ajurina on se, että asumisen pitää olla ympäristöystävällistä. 

Mitä sitten tarkoittaa asuminen palveluna? Asioita ei tarvitse enää omistaa itse, vaan ne ovat yhteisiä palveluita ja niitä saa tarpeen mukaan reaaliaikaisesti käyttöönsä. Suurin muutos koskee tilankäyttöä: minkä takia pitäisi omistaa esimerkiksi pieniä saunoja, työhuoneita tai kasvihuoneita itse, jos laadukkaamman sellaisen voi saada käyttöön omien seinien ulkopuolelta? Yhteiskäyttöisissä tiloissa on mahdollisuus erilaisiin innovatiivisiin ratkaisuihin. Lisäksi tilojen palvelullistaminen mahdollistaa lähiöiden uudenlaisen yhteisöllisyyden. 

Kalasatama on innovaatioalusta, jolla tulevaisuutta tehdään jo tänään. Siellä on jo nyt kokeiltu erilaisia asumisen palveluita. Esimerkiksi yhteiskäytössä olevista tiloista suosituin on ollut kerhohuone, jossa on pidetty kokouksia, joogaa ja lasten harrastuskerhoja. Tilojen tuleminen kaikkien ihmisten ulottuvilla tulee muuttamaan sitä, miten kaupungeissa eletään. 

Asumisen älykkäisiin palveluihin liittyy tilojen lisäksi myös paljon muuta: esimerkiksi liikkuminen, tavarat, terveys ja vihreys. 

KEYNOTE: Future Living Lab, Ikea - Space10, Carla Cammilla Hjort, director

_MG_6834.jpg

Mikä Space10 on ja miksi se on olemassa?

Space10 sijaitsee Kööpenhaminassa, mutta se tekee yhteistyötä kansainvälisesti. Missiona on suunnitella parempia ja kestävämpiä tapoja elää.

Sen olemassaolo perustuu viiteen trendiin: kaupungistuminen kiihtyy, ihmiset käyttävät teknologiaa enemmän kuin koskaan, luonnon resurssit eivät riitä tarvittavaan energiankulutukseen, poliittiset ja taloudelliset muutokset kiihdyttävät väestönkasvua ja syntyvyyden ja vanhuuden epätasapaino tuottavat hankaluuksia. 

Miten siis luoda kestäviä ja yhteisöllisiä malleja elämiselle? Miten suunnitellaan digitaalisia palveluita, jotka voimaannuttavat merkityksettömän koukuttautumisen sijaan? 

Työkalut ovat avain menestykseen 

Space10 uskoo yhteyistyöhön ja siksi kutsuu usein erilaisia tekijöitä tutkimaan, mitä he voisivat tehdä yhdessä. Kokeiluissa on tärkeää pysyä leikkimielisessä mielentilassa. Space10:n kulttuurin ytimessä ovat inspirointi, opettavaisuus ja hauskuus. Ihmisiä pyritään sitouttamaan voimakkaasti. Siksi he järjestävät jopa festivaaleja! 

Rohkeaa testaamista

Space10 testaa laboratoriossaan muun muassa tulevaisuuden ruoantuotantoa. Tulevaisuudessa ruokaa voidaan tuottaa erilaisilla tavoilla: lihaa laboratoriossa ja toisaalta kasviksia seinissä osana arkkitehtuuria.
Screen Shot 2017-12-12 at 9.10.30.png

Tulevaisuuden muuttuva tila, Juha Rista, Dsign

_MG_6870.jpg

Tiloja suunnitellessa pyritään jatkuvasti arvailemaan, miltä tulevaisuus näyttää. Toisaalta megatrendit vaikuttavat suunnitteluun, mutta toisaalta huomataan, että tilojenkin kohdalla historia toistaa itseään.

Rista nimeää tulevaisuuden toimistotilojen suunnitelulle muun muassa seuraavia haasteita:  

  • Ikäjakauma: miten työpaikoilla miellytetään eri-ikäisiä työntekijöitä?
  • Personointi: miten tiloista luodaan jokaiselle yksilöllisiä? 
  • Työpaikan kulttuurin näkyminen tiloissa
  • Miten luoda tiloja, jotka edesauttavat innovointia? 

Asuminen 2025, Danske Bank, Pasi Kuoppamäki, pääekonomisti ja Rami Tättilä, kehitysjohtaja

_MG_6973.jpg

Miten asuminen mullistuu tulevaisuudessa pankin näkökulmasta? Älykkäät sopimukset mullistavat asumisen: vuokrasopimukset, taloyhtiön palvelut, asuntokaupat ja dokumentaation ylläpito kehittyvät. Sopimisesta tulee siis läpinäkyvämpää ja luotettavampaa.

Kun asioista voidaan sopia helposti digitaalisesti, kuluu  vähemmän paperia ja tarvitsee tavata vähemmän kasvokkain. Se tarkoittaa suuria säästöjä ja mahdollistaa kasvun. 

Kodinetsijöille alue on yhtä tärkeä valintakriteeri kuin itse asunto – datan hyödyntäminen sopivien kotikulmien löytämisessä, Mikko Ristimäki, Director, Oikotie Living

_MG_6986.jpg

Suomessa asunnon etsiminen on hintakeskeistä, kun taas ulkomailla tuodaan usein alue paremmin esiin. Sen sijaan, että etsitään kiva koti, etsitään ensin kiva asuinalue. Sen pohjalta tehtiin Oikotielle pilottipalvelu, josta voi etsiä juuri omalle perheelle sopivan asuinalueen. 

Asuinalueet erilaistuvat yhä enemmän ja datan avulla voidaan siten tarjota jokaiselle sopivia alueita. Vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa: 

Screen Shot 2017-12-12 at 10.02.14.png

Liikkuminen ja ilmanlaatu tiivistyvässä kaupunkiympäristössä. Matti Pentti, Director, Direct Sales, St1

_MG_7040.jpg

Globaalin energiahaasteen taustalla on se, että ihmisiä on nykyään liikaa. Lisäksi ihmiset pakkaantuvat kaupunkeihin, ja mitä enemmän kaupungeissa on ihmisiä, sitä enemmän vaaditaan energiaa. Uusiutuva energia ei riitä koko maapallon tarpeisiin. Halusimme tai emme, tällä nykyisellä elämäntyylillä olemme väistämättä naimisissa fossiilisten polttoaineiden kanssa. 

Kaupunkilogistiikka

Usein kaupunkilogistiikasta puhuessa mieleen tulevat kevyen liikenteen välineet ja digitaaliset palvelut, mutta todellisuudessa ihmisten, tavaroiden, ruoan ja jätteiden fyysinen liikuttaminen on välttämätöntä ja siihen tarvitaan suuri määrä energiaa. Haasteellista on myös ilmanlaadun säilyttäminen hyvänä. 

Sähköinen liikenne 

Henkilöautoliikenne tulee sähköistymään lähitulevaisuudessa, mutta fakta on se, että tavaraliikenne tulee vielä jonkin aikaa pysymään pääasiassa fossiilisissa polttoaineissa.  

Mitä asialle voidaan tehdä?

Tutkimusta ja tuotekehitystä johdattavat kolme kysymystä: Mihin energiaa tarvitaan? Miten sitä voidaan käyttää mahdollisimman vähän? Miten se energia tuotetaan? 

Lisäksi energiayhtiöt tulee sanktioida vähentämään fossiilisia polttoaineita, kuluttajien käyttäytymiseen tulee vaikuttaa lainsäädännöllisin keinoin ja tulee luoda poliittinen ja kaupallinen intressi kasvattaa hiilinieluja siellä, missä globaali vaikutus on suurin. 

Kaksoisidentiteetin vaikutus asumiseen Suomessa, Jani Halme, Luova Johtaja, ToinenPHD

_MG_7094.jpg

Kotimaan katsaus on Halmeen kehittelemä videokonsepti someen: videoilla hän lukee Suomen pienimpiä uutisia. Videoista tuli hämmästyttävän suosittuja somessa ja mediassa.

Mikä oli suosion salaisuus?  Menestys perustuu poikkeuksiin ja pyrkimyksiin: 

Poikkeus 1: Tehdään pienistä asioista isoja

Poikkeus 2: Kertoja on punavuorelainen luova johtaja 

Poikkeus 3: Ei clickbaitteja 

Pyrkimys 1: Vastakkainasettelun laimentaminen 

Pyrkimys 2 ja samalla se suurin syy menestykseen: Kaksoisidentiteetin puolesta puhuminen 

Kaksoisidentiteetti asumisessa 

Ihminen ei välttämättä identifioidu nykyiseen asuinalueeseensa: "olen paloheinäläinen", vaan saattaa identifioitua vahvasti myös esimerkiksi opiskelupaikkakuntaansa: "olen vaasalainen" tai olla samaan aikaa kaupunkilainen ja maalainen. 

Kaksoisidentiteettiasumisessa on suuri potentiaali: se koskettaa peräti joka toista suomalaista. Kunnat tavoittelevat markkinoinnissaan paluumuuttajia, mutta todellisuudessa monet eivät voi muuttaa takaisin. Viesti voisikin siis olla: "Käy useammin ja rakenna tänne kakkoskoti".

Asuintyytyväisyyden avaintekijät, Suomen Asuntomessut: Kari Tervonen, tutkija

_MG_7136.jpg

Kun suomalainen valitsee asuntoa, hän ei tingi asuinalueen tai asunnon viihtyvyydestä. Sen sijaan asuinalueen keskeisestä sijainnista, asunnon koosta, materiaaleista ja varustetasosta voidaan tinkiä. 

Keskimäärin Suomessa ollaan asumiseen tyytyväisempiä kuin muualla Euroopassa. Etenkin luonnonläheisyyteen ollaan erittäin tyytyväisiä koko maassa. Sen sijaan yli puolet eivät koe asuvansa erityisen kauniissa rakennetussa ympäristössä. Lisäksi asukkaiden keskeinen ilmapiiri on etäinen. Naapureita ei haluta häiritä, vaikka yhteisöllisyyttä kaivataan. 

Millainen olisi ihanteellinen suomalainen tulevaisuuden kaupunki? 

Screen Shot 2017-12-12 at 11.23.21.png

Asumisen tulevaisuus, case: Jätkäsaari,  Suomen Asuntomessut, Mikko Leisti, CEO, Pluto Helsinki

_MG_7171.jpg

  • Asuminen = elämistä jossain paikassa 
  • Hyvä asuminen = elämistä paikassa, johon oman elämän erilaiset polut parhaiten sopivat 
  • Asumisen ja elämisen polut = esimerkiksi läheiset, työ, harrastukset, luonto, terveys, kulttuuri, viihde, ravinto, talous... 
  • Tapahtuma = hetki jolloin jokin muuttuu. Miten Asuntomessut voisi muuttaa ihmisten suhdetta asumiseen monipuolisemmaksi? Asuminen on paljon laajempi käsite, kuin se oma asunto ja oma katu. 

Screen Shot 2017-12-12 at 11.36.11.png 

Tähän päättyy vuoden viimeinen Digitalist. Kiitos! 

Kommentit 0

Subscribe to Email Updates

Subscribe to Email Updates