Tervetuloa seuraamaan Dingle Digitalist Communications Forum -tapahtumaa liveblogin kautta!

Suora lähetys Dingle Digitalist Communications Forumista alkaa klo 8.30. Tässä sinun linkkisi livelähetykseen.  

Tämä kirpeän keväinen torstaiaamupäivä on täynnä mielenkiintoisia puheenvuoroja, joista jokaisesta aion nostaa blogiin vähintään kolme jakamisen arvoista pointtia. Striimin ja blogin lisäksi kannattaa pitää silmällä @dingletweet twitterissä. Keskusteluun voit osallistua twitterissä hashtagilla #digitalist.
 

Aamupäivän ohjelma:

8.00 Ovet aukeavat ja verkostoitumiskahvit 
Tilaisuuden puheenjohtajana toimii Jasmiina Ojala, Head of Accounts & Marketing, Dingle 
8.30 Avaussanat 
Jasmiina Ojala, Head of Accounts & Marketing, Dingle  
8.40 Näin tehtiin Sonerasta Telia 
Jani Engberg, CDO, Telia
9.00 Beretta, story and family 
Dott. Franco Gussalli Beretta, President & C.E.O, Fabbrica d’Armi Pietro Beretta SpA, President & C.E.O, SAKO OY
9.20 Mainonnasta digitaaliseen sisältömarkkinointiin
Katja Willberg, Digital Content Manager, Vaasan 
9.40 Panel discussion: The future of communication
Panel discussion hosted by Jasmiina Ojala. Guest speakers Arun Chaudhary, Partner, Revolution Messaging, Mikael Jungner, Managing Partner, Kreab, Clarisse Berggårdh, CEO, Pohjoisranta Burson-Marsteller and Juho Jokinen, Director, B2B Business, Aller Media  
10.00 Verkostoitumistauko 
10.30 Viestintä osana yrityksen strategiaa 
Ville Tolvasen haastattelussa Lauri Peltola, Executive Vice President, Kesko 
10.50 Edelläkävijä nyt ja jatkossa; Case Rikastamo ja what next?
Sami Lahtinen, Director, Data and Digital Services, Aller Media 
11.10 Miten lanseerata digipalvelu kolmessa kuukaudessa Suomen ykköseksi, Case Zadaa  
Iiro Kormi, CEO, Zadaa 
11.30 Case Kiehumispiste
Riikka Kämppi, Communications Consultant, Kiehumispiste task force ja Aki Snellman, Director, Business Development, Dingle 

11.50 Loppusanat Jasmiina Ojala 

 

Avaussanat / Jasmiina OjalaHead of Accounts & Marketing, Dingle

dingle_digitalist_liveblogi_z7a3357.jpg

Ville Tolvasen voimauttavan aamujumpan jälkeen tapahtuman avaa tilaisuuden juontaja, Dinglen Head of Accounts & Marketing Jasmiina Ojala. Teemana on tänään viestintä, ennen kaikkea sen murros ja tulevaisuus. Muutos puhuttanut Dinglellä ja myös asiakkailla. Ojala odottaa innolla hyvin erilaisia puheenvuoroja: miten murros on vaikuttanut eri toimialoilla?

 

Näin tehtiin Sonerasta Telia / Jani Engberg, CDO, Telia

dingle_digitalist_liveblogi_77a6293.jpg

Jani Enberg kysyy yleisöltä, kuinka moni on kuullut lauseen: "Brändi on markkinoinnin juttu". Useat kädet nousevat. Vaikka edelleen välillä vaikuttaa siltä, että logot ja värit tekisivät brändin, asia ei suinkaan ole niin. Enberg tuli kertomaan, miksi. 

Muutosmatkalle haluttiin lähteä yhdessä. Siksi ihmisiä otettiin sisäisesti pikkuhiljaa mukaan. NDA-sopimuksia tehtiin ensimmäisessä vaiheessa 10 ja pikkuhiljaa yhä useampi otettiin mukaan sisäisesti. Ihmiset olivat asian takana: kyse ei tosiaankaan ollut vain siitä, että logot vaihtuvat.

"Yritys on nyt yhtenäisempi kuin pitkään aikaan", Enberg toteaa.

Enbergin mukaan prosessin aikana ei puhuttu logosta tai väreistä. Liikkeelle lähdettiin yhteisestä arvopohjasta. Lopulta neljästä brändistä tuli yksi.

Nyt ollaan matkalla, joka jatkuu. Ei siis suinkaan vielä perillä. Enberg vie yleisön ajattelemaan yleisellä tasolla teknologiaa.

"Teknologia nähdään monesti peikkona," Enberg toteaa. Se ei aina toimi ja sen kanssa ollaan välillä avuttomia. Kun yhteydet toimivat, ihmiset ovat tyytyväisiä ja iloisia. Sieltä löytyi ajatus: haluamme olla tuottamassa yhteisöllisyyttä ja iloa. Kaikki tietävät sen tunteen, kun teknologia pelaa. Sitä tunnetta Telia haluaa levittää. Kehitys on siis jatkuvasti tavoitteena.

Kuplaantumista vastaan on taisteltava. Elämme digitalisaation myötä yhä enemmän omissa kuplissamme ja näistä kuplista tulee yksipuolisia totuuksia. Helsingin Sanomien kyselyn mukaan suomalaiset ovat huolissaan kärjistymisestä: mielipiteet muuttuvat entistä jyrkemmiksi. Siksi Enberg korostaa meidän vastuutamme.

"Meidän tulisi etsiä oma identiteettimme ja avopohjamme suhteessa ihmisiin ja ympärillä olevaan yhteiskuntaan", Enberg toteaa. Vuorovaikutus, yhteisöllisyys ja avoin kommunikointi ovat kaikki entistä tärkeämpiä. Siksi Telia haluaa olla luomassa uusia yhteyksiä.

 

Beretta, story and family / Franco Gussalli BerettaPresident & CEO, Fabbrica d’Armi Pietro Beretta SpA, President & CEO, SAKO OY

 dingle_digitalist_liveblogi_z7a3396.jpg

Berettan johtaja Franco Gussalli Beretta avaa puheenvuoronsa toteamalla, että teknologialla tulee olemaan merkittävä rooli myös ulkoilmassa. Ulkoilmaelämykset voivat olla vielä kokonaisvaltaisempia teknologian avustuksella.

"Outdoor excperience is about finding yourself", Franco toteaa. Tässä ulkoilmihmisten itsensä löytämisessä Beretta haluaa olla mukana. 

Digitalisaatio lähtee ihmisistä. Siksi koko yritys on mukana digitalisaation viemisessä eteenpäin ja pidemmälle. Työntekijöiden taitoja arvioidaan käytännön taitojen lisäksi myös digiosaamisen suhteen.

Screen Shot 2017-03-30 at 9.10.49.png

 

Berettan digitalisaation historia on kirjava. Tavoitteena on koko ajan ollut parempi laatu ja sen myötä paremmat tuotteet. Myös palvelua on haluttu parantaa jatkuvasti. Verkkokauppa oli tärkeä askel vuonna 2004.

"Digitaalisuus tuli Berettan uudeksi strategiaksi," Beretta kertoo. Digitaalisuus näkyy käsiasesensorien kehittämisessä, verkkokaupan laajenemisessa sekä tomografiateknologian käytössä laadunvalvonnassa.

Digitaaliset kanavat mahdollistavat myös syvemmän tutustumiseen asiakkaisiin ja heidän tarpeisiinsa, jotta palvelu ja tuote pitävät tasonsa myös tulevaisuudessa. Asiakas pysyy siis Beretan huomion keskipisteenä.

"Tänä päivänä beretta on digitaalinen yritys, jonka koti on kuitenkin edelleen ulkoilmassa," Beretta kiteyttää.

 

Mainonnasta digitaaliseen sisältömarkkinointiin / Katja Willberg, Digital Content Manager, Vaasan 

dingle_digitalist_liveblogi_z7a3424.jpg

Vuonna 2013 perustettiin Ruispaloille oma Facebook-sivu. Vuonna 2015 mukaan tuli Vaasanin sivu. Tekeminen oli silloin hyvin tuotelähtöistä

"Keskityimme siihen, että kerroimme kuluttajille tuotteista, emme niinkään keskustelleet heidän kanssaan. Kuluttajatutkimus osoitti, että tuotteemme tunnetaan, mutta erityistä tunnesidettä ei juuri noussut esille. Tähän haluttiin tehdä muutos," Vaasanin Digital Content Manager Katja Willberg kertoo.

Yhteiseksi tavoitteeksi valittiin olla kaikkein rakastetuin leipäbrändi. Millä keinolla tämä rakkaus sitten ansaitaan?

Mahdollisimman lähelle kuluttajaaWillbergin mukaan on päästävä niin lähelle kuluttajan elämää ja kiinnostuksen kohteita kuin mahdollista. Se tapahtuu vain keskustelemalla siitä, mikä kuluttajia oikeasti kiinnostaa.

Koska ihmisen henkilökohtainen somefiidi on lähtökohtaisesti omien intressien mukainen, myös brändien sisältöjen tulee ollakuluttajaa kiinnostavia. Willberg kiteyttää hyvn sen, miten sisältömarkkinointia kohti lähdettiin: hän mietti itse, mikä saa hänen sormensa pysähtymään sisältöjä skrollatessa.

Vuorovaikutuksen muutos oli suurin tavoite: haluttiin enemmän keskustelua, kiinnostavammista asioista. Willbergin mukaan arvomaailma vaikuttaa etenkin milleniaalien ostopäätöksiin. Siksi arvoja täytyy tuoda esille. Tämä vaatii Willbergin mukaan uskallusta, koska kaikkia ei aina voi miellyttää.

"Ilman kannanottoja meistä ei olla mitään meiltä. Välillä joutuu siis keskustelemaan aiheista, josta ei ehkä haluasi puhua. Mutta kaikki palaute on kullanarvoista."

Mistä kuluttajien kanssa voisi jutella? Aiemmin Vaasanin tarinoiden keskiössä oli tuote. Nyt siinä on ihmiset. Leipä on osa arkea, joten Vaasan oli jo valmiiksi mukana ihmisten tarinoissa. Kohderyhmä on laaja: lähes kaikki suomalaiset syövät leipää.

"Valitsimme suuresta kohderyhmästä lapsiperheet. Lapsiperheiden arki on usein kiireistä. Mietimme, mitä voisimme tarjota perheiden arjen avuksi."

Syntyi Iltahetki-sarja. Iltaisin saadaan koko perhe kasaan, joten iltahetken ympärille päätettiin lähteä rakentamaan tarinoita. Sarjassa tutustutaan erilaisiin perheisiin. Kohderyhmä saa sekä samaistumispintaa että konkreettisia vinkkejä omaan arkeen.

Keskustelu on kannattanut. Sitoutuneiden käyttäjien, kommenttien sekä oman reagoinnin määrä on kasvanut huomattavasti.

"Matkaa on edelleen jäljellä, mutta nyt näyttää siltä, että olemme oikealla polulla," Willberg kertoo tavoitteen toteutumisesta.

Hyvät teot näkyviin. Vuorovaikutuksen ohella vastuullisuus ja talkoohenkisyys ovat Vaasanin toiminnan ytimessä. Pienet Suuret Talkoot -sarjassa esitellään erilaisia hyväntekeväisyysprojekteja. Esimerkkijaksossa vapaaehtoinen naisporukka ompelee vaatteita keskosille.

Jasmiina Ojala kysyi puheenvuoron päätteeksi, hirvittikö tuotelähtöisyydestä luopuminen aluksi. Willberg totesi, että aluksi se, että logo ei vilku joka nurkassa tuntui pelottavalta. Nyt on kuitenkin markkinaosuuden kasvuakin katsellessa selvää, että sisältömarkkinointiin siirtyminen kannatti.

 

Paneelikeskustelu

Juontajana Jasmiina Ojala.
Vieraina: Arun Chaudhary, Partner, Revolution Messaging
Mikael Jungner, Managing Partner, Kreab
Clarisse Berggårdh, CEO, Pohjoisranta Burson-Marsteller
Juho Jokinen, Director, B2B Business, Aller Media  

 dingle_digitalist_liveblogi_77a6367.jpg

Paneelin aluksi kukin panelisteista heitti katseen tulevaan. Kaikki tuntuivat olevan samaa mieltä siitä, että yleisöt pilkkoutuvat entisestään. Arun Chaudhary toteaa, että digiaikana ei enää yritetä tavoittaa kaikkia vaan pidetään huoli, että kaikille on tarjolla jotakin mielenkiintoista eri kanavissa 

Keskustelu siirtyy nopeasti fake newsiin. "Vaikka fake news on viime aikoina puhuttanut paljon, kyseessä ei ole uusi ilmiö", Clarisse Berggårdh toteaa. Myös Mikael Jungner on samaa mieltä. Hieman muuteltuja totuuksia on esitetty lehdissä jo Kreikan tilanteesta ja pankkikriisistä lähtien. Juho Jokinen korostaa brändien ja sosiaalisen median roolia uutisten ohella. "Twiittaajan auktoriteetti on ihmisille usein merkityksellisempää, kuin itse viesti," hän toteaa.

Juontaja Jasmiina Ojala ohjaa keskustelun henkilöstön somepresenssiin: henkilöstö puhuu yrityksestä itsenäisesti omissa kanavissaan, omilla nimillään. Berggårdh tarttuu heti kysymykseen. Hänen mukaansa tilanne on tällä hetkellä tilanne hyvin epämääräinen: maailma ei ole koskaan muuttunut näin paljon ja nopeasti. Johtajat eivät voi kontrolloida henkilöstön puheita.

Juho Jokinen ryhtyi pohtimaan johtajan muutunutta roolia: voiko johtajana toimia henkilö, joka ei pysty itse viestimään twitterissä? Ilmeisesti Amerikassa presidenttikin voi, mutta yleisellä tasolla sometaitoja odotetaan ja jopa oletetaan löytyvän. Enää johtotehtävissä oleva ei voi valita, viestiikö vaiko ei.

Seuraavaksi puhuttiin, millaista olisi optimaalinen kommunikaatio johdon ja työntekijöiden välillä. Berggårdh toi esiin viestintäosaston roolin muutoksen: ennen he suojelivat toimitusjohtajaa kaikelta pahalta: toimittajilta, työntekijöiltä ja yleisöltä. Nykyään he coachaavat ja toimivat johdon tukena viestinnässä.

Jungner on sitä mieltä, että erityistä code of conductia ei henkilöstön somettamiseen tarvita: jos työntekijä mokaa pienesti, yrityksen ei tarvitse ottaa vastuuta. Yrityksen arvoja loukkaava toiminta on eri asia. Siispä yrityksen arvot riittävät ohjenuoraksi. Samaa mieltä ovat myös muut panelistit.

Paneelin lopuksi katse siirtyi dataan: paneeli on yksimielisesti sitä mieltä, että datan ei pidä antaa sumentaa todellisuudentajua. Chaudhary puhuu "over-reliancesta". Dataan ei saa nojata liikaa, vaan myös muut sisältöjen elementit, kuten narratiivisuus, on pidettävä matkassa. Myös automaation tarve nousi keskusteluun.

Dataan liittyvän epäilyksen heitti esille myös Berggårdh: mitä jos ihmiset kyllästyvät siihen, että kaikki on targetoitu juuri minulle? 

 

Viestintä osana yrityksen strategiaa / Ville Tolvasen haastattelussa Lauri Peltola, Executive Vice President, Kesko 

 dingle_digitalist_liveblogi_77a6437.jpg

Viestintä osaksi strategiaa, eikä strategiasta viestimistä. Tästä on Lauri Peltolan mukaan lähdettävä liikkeelle. Tällä hetkellä hän vastaa markkinoinnin kehittämisestä ja brändistä Keskolla.

Peltola kertoo, että keskimäärin nykypäivän toimareiden into ylittää osaamisen. Peltolan tehtävä on pysäyttää mahdolliset "höösääjät". Porukka on saatava pysähtymään silloin, kun meinaa lähteä mopo keulimaan. 

Keskolla on Peltolan mukaan tapahtunut Suomen hillityin brändimuutos: yli tuhannen kaupan brändi-identiteetti muuttui muutaman vuoden aikana iso juttu. Digitalisaatio tekee brändeistä henkilökohtaisia. Brändit tulevat ihmisen sielun jatkeeseen eli älypuhelimeen. Meidän koko elämämme on puhelimissamme ja nyt sinne tulevat myös brändit. Brändien pitää muuttua, jotta ne sopii olemaan osa tätä sielunjatketta.

Se mitä Peltolan tiimi yrittää saada aikaan on, että heitetään "korporaatiomainen Kesko pois" ja rakennetaan kuluttajabrändi nimeltä K. Viestin saaminen leviämään on vaatinut jalkaduunia: ihmiset otetaan mukaan rakentamaan K:ta. Näin siitä tulee yhteinen rakennelma, jossa ihmiset haluavat olla mukana.

Tärkeää on luonnollisesti huolellinen taustatyö. "Olemme tehneet niin paljon tutkimusta, että me olemme voineet kertoa, että miten asiat oikeasti ovat," Peltola kertoo. Kannattavaksi koetut asiat voidaan perustella tutkimustuloksin. Kun perusduuni on tehty hyvin, kaikki muu helpottuu.

Markkinoinnin ja viestinnän rooli tulee Peltolan mukaan muuttumaan. "Me tulemme muuttamaan tekemistä siihen, että ei enää tehdä mainostoimistokamaa, vaan keskitytään yhteiskunnan ilmiöihin ja ongelmiin. Lähdetään rakentamaan isoa K:ta ihan eri tavalla kuin ennen."

 

Edelläkävijä nyt ja jatkossa; Case Rikastamo ja what next? / Sami Lahtinen, Director, Data and Digital Services, Aller Media 

 dingle_digitalist_liveblogi_77a6466.jpg

"Huomasimme, että istumme valtavan datavarannon päällä. Lähdettiin rakentamaan dataliiketoimintaa tyhjästä, ensimmäisenä Suomessa. Tehtiin kovasti töitä ja lanseerattiin Rikastamo," Sami Lahtinen kertoo.

Kaikki lähtee liikkeelle out of the box -ajattelulla. Allerilla lähdettiin liikkeelle toimialamurroksesta. Lahtisen mukaan datan käyttöönotto vaatii startup-henkeä: on mietittävä luovasti, miten oma data pystytään kaupallistamaan. Lähtökohtana on kuitenkin se, että kuluttajat odottavat hyvää, kohdistettua markkinointia. Kaikki tutkimukset puoltavat tätä.

Ensimmäinen askel oli oman datan laittaminen hyvään pakettiin. Syntyi Rikastamo: tilaaja- ja onlinedata yhdessä purkissa.

Toinen askel oli merkittävä muutos Suomen markkinoilla: lähettiin keskustelemaan kilpailijan kanssa. Kaksi suomalaista mediataloa yhdisti datansa. Lehtonen kannustaa kaikki miettimään, miten kilpailija voisikin olla uhan sijaan kumppani.

Seuraavaksi suunnitelmissa on datapalvelun laajentaminen pohjoismaihin. Yhtään pohjoismaista datapalvelua ei ole koskaan ennen lanseerattu. Kyseessä on todella kunnianhimoinen hanke.

Yritykset pelkäävät lähteä työskentelemään datan kanssa.  Lahtinen muistuttaa, että tietosuoja-asetukset eivät ole mystiikkaa. Tärkeintä on osaava kumppani sekä ihminen talossa, jotka sitoutuvat porjektiin. Tekemistä riittää. Datan hydyntämistä ei saa "kerralla kuntoon", vaan työtä pitää tehdä jatkuvasti.

Lopuksi Lahtinen kannustaa osallistujia datan hyödyntämiseen:

"Hypätkää uuteen, olkaa rohkeita, ottakaa hyvä kumppani mukaan ja miettikää tekemistä laaja-alaisesti. Datan hyödyntäminen on loppupeleissä aina kuluttajan kannalta hyvä juttu ja se ohjaa teitä tekemään entistä parempaa liiketoimintaa."

 

Miten lanseerata digipalvelu kolmessa kuukaudessa Suomen ykköseksi, Case Zadaa / Iiro Kormi, CEO, Zadaa 

dingle_digitalist_liveblogi_77a6490.jpg

Mikä on suosituin ja vaikein ostettava kirpputoreilla? Vaatteet.

Kaikki lähti liikkeelle tästä kysymyksestä ja oivalluksesta. Zadaan toimitusjohtaja Iiro Kormi kertoo, miten täysin uusi digipalvelu onnistuttiin viemään Suomen ykköseksi: luotiin markkinapaikkasovellus joka auttaa ostamaan ja myymään käytettyjä vaatteita. Toimintaidea on samanlainen kuin AirBnB:ssä: Zadaa ei omista vaatteita tai varastoa vaan se auttaa ja tekee kaupankäynnistä turvallista ja helppoa.

Kormi korostaa, että idea on aina ykkönen. Zadaan idea on selkeä ja helposti ymmärrettävä. Lisäksi tarvitaan osaava tiimi, joka koostuu taitavista tekijöistä. Toteutukseen lähdettii ratkaisemalla neljä ydinongelmaa. Näihin kuului muuun muassa algoritmi joka matchaa samankokoiset ja -tyyliset ihmiset sekä Zadaa Package -palvelu.

Erittäin tärkeä on luonnollisesti myös vahva visio: "Connect every wardrobe in the world." Sijoittajat ja työntekijät ymmärtävät paremmin mistä on kyse ja se myös auttaa tarinan viestimisessä.

Viimeiseksi Kormi mainitsee kuitenkin sen kaikkein tärkeimmän: word of mouthin. Kun sovelluksen kautta hankittu vaate on päällä bileissä, siitä kysytään ja tyytyväinen shoppailija luonnollisesti kertoo Zadaasta. Pikkuhiljaa kaverikin innostuu ja tadaa (zadaa!😆): sana leviää.

 

Case Kiehumispiste / Riikka Kämppi, Communications Consultant, Kiehumispiste task force ja Aki Snellman, Director, Business Development, Dingle 

dingle_digitalist_liveblogi_77a6513.jpg

Elokuvantekijä halusi, että elokuvalla on missio: eheytetään jakautunut kansa. Tehdään elokuvasta työkalu.

Kiehumispiste-okumenttielokuvaprojektin syntyyn liittyy useita poikkeuksellisia erityispiirteitä. Ensinnäkin aikataulu oli tiukka ja elokuvaa lähdettiin tekemään rinnakkain kampanjan kanssa. Vaikka kyseessä on kaupallinen tuote, se haluttiin jakaa ihmisille ilmaiseksi. Yle ja nykyteknologia mahdollistavat laajan ilmaisjakelun: video ladattiin vimeoon ja kaikille halukkaille jaetaan salasana. Näytöksiä voi järjestää kuka tahansa, missä tahansa. Idea on kuin Ravintolapäivässä.

Kampanjan keskeinen elementti on elokuvan lisäksi sen katseleminen yhdessä muiden ihmisten kanssa. Elokuvan perimmäinen tehtävä on luoda keskustelua. Erityisen tärkeää on kuplien rikkominen ja tällä hetkellä suurin osa näytöksistä järjestetäänkin pääosin kehäkolmosen ulkopuolella. Tämä on tärkeää, sillä koko ajan tekijöiden fokuksena on se, miten saadaan koko Suomi katsomaan: myös keskustelun eri osapuolet. Kohderyhmänä ihmisiä, jotka eivät edusta perinteistä dokumenttielokuvaskeneä. Siksi elokuva haluttiin tuoda koteihin.

Poikkeuksellista on se, että Ylen virallinen tv-esitys on vasta tulossa. Usein ajatellaan, että televisio on kärki, mutta tällä kertaa ajatus on käännetty nurinniskoin: on kiinnostavaa nähdä, millainen yleisö saadaan kokoon, kun puskaradio laulaa jo nyt voimakkaasti. 

Kommentit 0

Subscribe to Email Updates