Tervetuloa viestinnän tulevaisuuteen! Tämä liveblogi on reaaliaikainen ikkunasi Suomen suurimpaan viestinnän seminaariin. Meltwater Digitalist Communication Forumin lavalle nousevat Suomen kiinnostavimmat viestijät ja vaikuttajat. Etkö pääse paikalle? Seuraa aamun parhaita paloja tästä liveblogista, Twitterissä hashtagilla #digitalist tai katso tapahtuman livestriimi verkossa osoitteessa: www.telia.fi/digitalisttv

Aamun ohjelma:

8:30 Tervetuloa, Meltwater & Digitalist, @MeltwaterFIN

8:40 Viestinnän tulevaisuus, Senni Niemi, Meltwater, @senni_niemi

8:50 Uudenaikaisen viestinnän merkitys politiikassa, Ville Niinistö, Vihreä liitto, @VilleNiinisto

9:10 Apua, kriisi! – Mitä tehdä, kun lanta osuu lapaan?, Katleena Kortesuo, @katleena

9:30 End Game – Finland in Platform EconomyPekka Sivonen, Tekes, @pekka_finland

9:50 Tauko

10:20 Kyllä, juristia voi rakastaa! Miten saimme 5200 uutta osakasta raivaamalla oma polkumme, Marianne Saarikko Janson, Fondia Oyj. @mariannesjanson

10:40 Case Wärtsilä – digi tulee, viestintä muuttuu vai muuttuuko?, Pia Friberg, Wärtsilä, @pia_fri

11:00 In Search of Holy Grail for Sales, Marketing and Communications IntegrationAslak De Silva, Naava, @aslakds

11:20 Yhteenveto ja loppusanat

8:30 Tervetuloa, Meltwater & Digitalist
melltwater_blogi__77a8113.jpg

Ville Tolvanen (@villetolvanen) toivottaa seuraajat niin striimin yli kuin paikan päälläkin tervetulleeksi kevään viimeinen Digitalist-aamupäivään. Tänään puhutaan viestinnän murroksesta! Aamun isäntänä toimii Meltwaterin maajohtaja Marin Illman. (@MartinIllman)

8:40 Viestinnän tulevaisuus, Senni Niemi, Meltwater, @senni_niemi

melltwater_blogi__77a8131.jpg

Senni Niemi haastaa ensimmäisenä puhujana pohtimaan viestinnän muutosta peilaamalla tulevaisuutta nykyhetkeen. Niemen mukaan toimivan viestinnän tulee uskaltaa ottaa kantaa ja ottaa riskejä: jos ei onnistu herättämään vastaanottajissa tunteita, ei voi myöskään saavuttaa mitään. Esimerkkejä onnistuneista kannanotoista nähdään jatkuvasti tämän päivän markkinointiviestinnässä. Viestinnän odotetaan myös reagoivan aiempaa nopeammin. Sosiaalinen media on tuonut viestintään uudenlaista avoimuutta, eikä sitä ei enää eroteta muusta viestinnästä.

"Viestintä on kuin organisaation ensiapuklinikka: sitä ei voi laittaa kiinni perjantaina ja avata uudelleen maanantaina."

Tulevaisuudessa sisäinen ja ulkoinen viestintä lähenevät toisiaan yhä enemmän, samoin kuin  organisaatioiden eri osa-alueiden päämäärät: jatkossa esimerkiksi markkinointi, myynti ja asiakaspalvelu integroituvat tavoittelemaan sama päämäärää, eikä asiakasta ole näin ollen tarve pompotella kanavasta toiseen.

Viestintää mullistavat myös uudet teknologiat, kuten tekoäly ja virtuaalitodellisuus. Niemi uskoo, että ne tulevat palvelemaan nimenomana vastaanottajaa. Niitä hyödyntämällä on mahdollista tuottaa kiinnostava sisältöä, palvella asiakkaita (esim. chat-bottien avulla) sekä kohdentaa viestintää (esim. paikkatiedon avulla) entistä paremmin.

8:50 Uudenaikaisen viestinnän merkitys politiikassa, Ville Niinistö, Vihreä liitto, @VilleNiinisto

melltwater_blogi__z7a6775.jpg

Vihreiden Ville Niinistö pohtii puheenvuorossaan viestinnän muutosta puoluepolitiikan kontekstissa. Niinistö painottaa kuitenkin, että samat lainalaisuudet pätevät myös muualla kuin puoluepolitiikassa – myös Vihreät ovat ansiokkaasti lainanneet tekemiseensä oman kentän ulkopuolelta. Lähtökohta uuden viestinnän tarpeelle on, että maailman puoluepolitiikan ympärillä on muuttunut. Postmodernissa, sirpaloituneessa maailmassa viestintää ja sisältöjä ei voi enää erottaa toisistaan, eikä disinformaatiota ei aina erota todellisuudesta. Siksi myös päätöksenteon tapoja, osallistumisen mahdollisuuksia ja tietenkin viestintää tulee pystyä päivittämään.

Niinistön kolme pointtia onnistuneesta viestinnästä:

  1. Uusien viestinnän välineiden hyödyntäminen. Tekemisen ytimessä on nyt avoimuus, omalla persoonalla viestiminen ja uuden kokeileminen. Niinistö itse kertoo käyttävänsä somessa päivässä jopa 2–3 h, mutta tavoittaa moninkertaisen määrän ihmisiä torilla kiertämiseen verrattuna. Myös julkisen dialogin käyminen somessa on helpompaa kuin perinteisin keinoin.
  2. Tarinallistamisen merkitys. Viestitkö kuivakasti sinällään tärkeästä luonnon monimuotoisuudesta, vai kerrotko saman asian suloisen saimaannorpan kautta? Oleellista tarinallisuuden takana on, että viestinnän pitää aina lopulta vastata tekoja. Hyvänkin tarinan pitää siis olla aina totta.
  3. Datalla johtamisen merkitys. Oikeanlaisen viestinnän taustalla ovat perusteelliset taustoitukset ja analyysit. Niiden avulla saavutetaan parempi ymmärrys siitä, miten oma ydinviesti kannattaa kohdentaa ja miten kutakin kohderyhmää puhutellaan juuri oikeilla sanoilla ja oikeasta näkökulmasta.

9:10 Apua, kriisi! – Mitä tehdä, kun lanta osuu lapaan?, Katleena Kortesuo, @katleena

melltwater_blogi__77a8216.jpg

Kriisiviestinnän ammattilaisen Katleena Kortesuon kolme pointtia kriisiviestinnästä:

  1. Älä pelästy.  Hyvin hoidettu kriisi on aina myös mahdollisuus. Asiakastyytyväisyyskyselyiden mukaan reklamoineet ja hyvää palvelua saaneet asiakkaat ovat itseasiassa kaikkein tyytyväisimpiä!
  2. Ole nopea. Jotta se onnistuu, mediaseurannan tulee olla kunnossa. Nopea reagointi mahdollistaa ensinnäkin sen, että pääsee itse määrittelemään sen, millä sanoilla tapahtuneesta puhutaan. Toiseksi nopeus mahdollistaa tilan ottamisen ja keskustelun suunnan määrittämisen: jos itse ei anna lausuntoa aiheesta, joku muu antaa sen kyllä.
  3. Muista visuaalisuus myös kriisiviestinnässä. Mieti aina kehonkieli ja pukeutuminen tilanteen mukaan, jotta se tukee viestiä. Myös somessa visuaalinen viesti tulee helpommin huomatuksi ja paremmin jaetuksi.

Ja vielä bonusvinkkinä: Tosinaan ennalta-arvaamattomat ja jopa epäsovinnaiset ratkaisut saattavat ratkaista tilanteen parhaiten!

9:30 End Game – Finland in Platform Economy, Pekka Sivonen, Tekes, @pekka_finland

melltwater_blogi__77a8235.jpg

Teknologian ja siihen liityvien ilmiöiden muutos lähitulevaisuudessa tulee olemaan vauhdikas: alustatalous, IoT, blockchain, tekoäly, 5G… Ennustusten mukaan pelkästään lohkoketjuteknologia tulee tulevien vuosien aikana muuttamaan maailmaa enemmän kuin internet koskaan.

Tekesin digijohtaja Pekka Sivosen mukaan kyse on ilmiöistä, joiden avulla on mahdollista kaksinkertaistaa Suomen talouskasvun lähivuosikymmeninä. Suomessa on potentiaalia ja osaamista valmiiksi, mutta resursseja ei toistaiseksi osata kohdentaa optimaalisesti. 

Muutamia maistiaisia odotettavissa olevasta muutoksesta:

  • Työnkuvat muuttuvat robottien avulla, mutta se ei tarkoita työpaikkojen häviämistä. Hyvä esimerkki tästä löytyy kotimaasta: Uudessakaupungissa 800 ihmisen tehtaasta tuli muutamassa vuodessa jopa 3000 ihmisen työpaikka.
  •  5G ei ole pelkästään nopeuden muutos kommunikaatiotavassa. Se tuo laskennallisesti jopa kaksi tuntia lisäaikaa työpäivään, ja joissain tapauksissa jopa enemmän: Meilahden sairaalan robottikädet voivat jatkossa suorittaa leikkauksen sandiegolaisen huippukirurgin ohjaamana.

10:20 Kyllä, juristia voi rakastaa! Miten saimme 5200 uutta osakasta raivaamalla oma polkumme, Marianne Saarikko Janson, Fondia Oyj. @mariannesjanson

melltwater_blogi__77a8269.jpg

Marianne Saarikko Janson avaa puheenvuorossaan menestystarinaa Fondian taustalla. Lakialalla asiat on tehty pitkään samalla tavalla, mutta Fondian tekeminen kumpuaa hieman erilaisista lähtökohdista. Onnistumisen taustatekijöitä ovat ennen kaikkea ylpeys omasta erilaisesta tekemisestä alalla, jossa innovaatiot eivät ole jokapäiväisiä sekä intohimo omaan tekemiseen. Tekemiseen kuuluu oleellisesti myös viestinnän tekeminen eri tavalla: Fondian tärkeimmät markkinointiviestinviejät ovat sitoutuneet työntekijät ja tyytyväiset asiakkaat.

Kuten Niinistökin aamun puheenvuorossaan, myös Saarikko Janson muistuttaa tarinan ja todellisuuden yhtenäisyyden tärkeydestä. Jotta viestintä on uskottavaa, erotuvan imagon taustalta on löydyttävä aito tarina. Fondialla on ymmärretty, että vertaisen suositus on potentiaaliselle asiakkaalle useimmiten organisaation sanaa painavampi: verkkosivujen Fondia Law Storiesien kautta Fondian viestiä kertovat myös asiakkaat.

Menestystekijät Fondian ja Fondian onnistuneen viestinnän taustalla:

  1. Rohkeus olla erilainen ja yhteisten arvojen mukainen toiminta
  2. Palvelukonsepti, jota asiakkaat voivat rakastaa
  3. Työyhteisö, joka tukee työntekijöitä. 

10:40 Case Wärtsilä – digi tulee, viestintä muuttuu vai muuttuuko?, Pia Friberg, Wärtsilä, @pia_fri

melltwater_blogi__77a8294 (1).jpg

Wärtsilän digitransformaation tavoitteena on ketterämpi, datalla johdettu organisaatio. Konservatiivisen alan organisaatiossa, jossa työskentelee 18 000 ihmistä, ei toimintojen digitalisoiminen onnistu sormien napsautuksella. 

Kuten monessa muussakin organisaatiossa, myös Wärtsilässä sisäinen viestintä oli aiemmin lähinnä tiedottamista: intranetin uutisia ei voinut kommentoida eikä sosiaalista mediaa saanut käyttää työajalla. Digitalisaatiopaineessa viestinnän muutos on kuitenkin vääjäämätön, painottaa Pia Friberg.

Pia Fribergin kolme pointtia muuttuvan viestinnän organisaatioihin: 

  1. Pyri pois siiloajattelusta. Sisäinen ja ulkoinen viestintä lähenevät toisiaan ja muuttuvat koko ajan läpinäkyvämmiksi. Jatkossa viesti pyritään välittämään asia, ei kohderyhmä tai kanava edellä. ”Edelleen puhutaan sosiaalisesta mediasta ja mediasta erikseen. Miksi emme puhuisi vain mediasta?”
  2. Pidä osaaminen ja työkalut kunnossa. Pystytkö viestimään tarvittaessa niissä kanavissa, jossa milloinkin on tarve viestiä. Tärkeää viestijälle on myös ymmärtää bisnestä, hyödyntää dataa ja osata myydä viestinnän tavoitteet johdolle.
  3. Ymmärrä kulttuurin merkitys viestinnän onnistumisessa ja brändin rakentamisessa. Kulttuuria pitää johtaa ja rakentaa aktiivisesti, ja sille tulee asettaa selkeitä kehitystavoitteita, jotka lähtevät organisaation arvomaailmasta. Kun kulttuuria vaalii, syntyy itseään toistava hyvän kehä myös viestintään: ”Viestintäjohtajan nimikkeen tulisi oikeastaan olla kulttuurijohtaja!”

11:00 In Search of Holy Grail for Sales, Marketing and Communications Integration, Aslak De Silva, Naava, @aslakds

melltwater_blogi__77a8334.jpg

Aslak De Silva johdattelee yleisön puheenvuorossaan kohti kasvuajattelua, joka perustuu organisaation yhteisille tavitteille ja kokonaisvaltaiselle ajattelulle. Tehokas markkinointi perustuu dataan ja tietoisuuden kasvattamiseen, ja osallisena siinä on pelkän myynnin sijaan koko organisaatio.

De Silvan mukaan organisaation kasvun tavoittelua voi verrata joukkuepeliin, jossa:

  • PR on maalivahti, jonka puolustus ei saa pettää. Löytyykö muista kuin organisaation omista medioista vakuuttavaa tietoa tueksenne? Viestin on siis oltava uskottava ja todenperäinen.
  • Markkinointi puolestaan pelaa keskikenttää: se tukee molempiin suuntiin eli yrittää sekä herättää keskustelua että kerätä liidejä. 
  • Myynti toimii joukkueen maalintekijänä eli klousaajana, jolle markkinointi syöttää palloja. Puolustus ei siksi saa vuotaa, ja syöttöjen on oltava tarkkoja.
melltwater_blogi__77a8351.jpg

Digitalist-aamupäivässä kuultiin tänään Suomen vaikuttavimpien asiantuntijoien puheenvuoroja viestinnän tulevaisuudesta. Viestintä muuttuu, ja käsityksemme siitä laajenee jatkuvasti.  Liveblogi kiittää, hiljenee syksyyn asti, ja jää mielenkiinnolla odottamaan, miten muutos näkyy tulevissa Digitalist-tapahtumissa!

Kommentit 1

Subscribe to Email Updates

Subscribe to Email Updates