Somemarkkinoijan tärkeimpiä työkaluja on sisältökalenteri, jonka avulla työtä pyritään tehostamaan suunnittelemalla ja ajastamalla julkaisut etukäteen. Mitä tulisi ottaa huomioon, kun maailmalla tapahtuu jotain ikävää ja somessa surraan?

  1. Mieti, kannattaako mainonta laittaa hetkeksi katkolle
    Jos maailmalla surraan ja aikajanat täyttyvät traagisista kertomuksista, kepeät mainoskampanjat eivät sovi kontekstiin. Pahimmassa tapauksessa ne voivat loukata jotakuta. Silloin on syytä pohtia mainoskampanjoiden keskeyttämistä. Ensinnäkin se osoittaa tilannetajua ja kertoo siitä, että kunnioitat asianomaisia. Toiseksi yleisö ei todennäköisesti ole yhtä vastaanottavainen viestille kuin tavallisena päivänä. Mainoskampanjoiden keskeyttämisen voi siis myös nähdä säästönä; laitetaan kampanja pyörimään sitten kun pahin on ohi ja ihmisten ajatukset ovat palanneet normaaliin arkeen.

  2. Muokkaa tarvittaessa ajastettuja julkaisuja
    Miten sisältö näyttäytyy kriisin kontekstissa? Voiko viestien merkitys muuttua? Ilmiö on tuttu ajalta kauan ennen somea. Muistan tapauksen, kun maailmalla oli tapahtunut traaginen yökerhopalo, josta keskusteltiin radio-ohjelmassa. Päivän aiheeseen tartuttiin ripeästi ja lähetyksen sisältöä muokattiin ajankohtaiseksi, mutta biisilistat unohdettiin tarkistaa, ja heti keskustelun jälkeen soi Burn baby, burn -biisi. Auts.

  3. Pohdi, miten voit palvella asiakkaitasi ja yhteisöä kriisitilanteessa
    Kun sisältökalenteri on päivitetty, kannattaa miettiä voisiko yritys olla jotenkin avuksi ja millaisilla uusilla sisällöillä asiakkaita voisi palvella kriisin alla? Jos et keksi mitään relevanttia, se on parempi vain jättää tekemättä, sillä päälleliimattu vastuullisuus pelkän oman näkyvyyden parantamiseksi paistaa helposti läpi. Pahimmassa tapauksessa siitä voi olla jopa haittaa.

    Mutta jos yrityksellä on jotakin sellaista annettavaa, jolla voi helpottaa työntekijöiden tai asiakkaiden voimattomuuden tunnetta, kannattaa ehdottomasti toimia. Hyvä esimerkki on Facebookin oma safety check, jonka avulla kriisialueella oleskeleva voi viestiä läheisilleen olevansa turvassa.


  4. Harkitse, onko yrityksen syytä esittää surunvalittelut?
    Valtion johdolle surunvalittelut ovat luonnollinen tapa reagoida kriisiin ja viestiä välittämisestä. Yrityksellä voi sen sijaan olla korkeampi kynnys julkisten surunvalitteluiden esittämiseen, ja rajanveto on vaikeaa; jos yritys reagoi kerran, täytyykö sen jatkossa reagoida jokaiseen tragediaan ollakseen uskottava?

    Facebookin Safety check -rajanvetoa kyseenalaistettiin Pariisin terrori-iskujen jälkeen. Samaan tapaan uutismedioiden valintoja on aina kyseenalaistettu: miksi raportoidaan suuresti 50 uhria vaatineesta tragediasta, kun maailmalla kuolee moninkertainen määrä ihmisiä päivittäin?

    Yrityksen kannattaa lähteä liikkeelle kohderyhmästään. Liittykö tapahtuma asiakkaisiin tai yrityksen toimialaan? Koskettaako kriisi yritystä tai asiakkaita henkilökohtaisesti? Onko tragedia sattunut fyysisesti lähellä tai koskettaako se henkisesti? On inhimillistä, että empatian tunne on sitä voimakkaampi, mitä tutummiksi tragedian uhrit koetaan.

    On hyvin todennäköistä, että ennemmin tai myöhemmin yrityksen rajanveto kyseenalaistetaan. Tähän kannattaa varautua etukäteen muotoilemalla yrityksen arvoihin perustuva valmis vastaus, jossa avataan ajattelutapaa rajanvedon takana. Esimerkiksi: Kaikki ihmiset ovat mielestämme samanarvoisia ja kärsimys on aina yhtä hirveää riippumatta missä se tapahtuu. Tämä tapaus kuitenkin kosketti meitä erityisesti.

  5. Milloin voi palata normaaliin?
    Yleensä keskustelu jatkuu vielä monta päivää tapahtuman jälkeen. Milloin siis kannattaa palata normaaliin julkaisukalenteriin? Yhtä vastausta ei ole, vaan  myös tässä kannattaa käyttää tilannetajua. Esimerkiksi terroritekojen jälkeen on suorastaan suotavaa palata normaaliin arkeen melko nopeasti. Samoin jos tragedia ei ole tapahtunut ihan kotikulmilla, voi normaaliin palata jopa seuraavana päivänä.

Oma lukunsa ovat kansainväliset yritykset, joiden täytyy kiinnittää huomiota jokaisen toimintamaan tilanteeseen ja kulttuurisiin eroihin. Esimerkiksi ison terrori-iskun jälkeen suomalaisen yrityksen, jolla on toimintaa myös Pietarissa, kannattaa keskeyttää mainonta ja pitää matalaa profiilia Venäjän markkinoilla ainakin kolmen päivän ajan, sillä maassa vallitsee perinteisesti suruaika terroritekojen jälkeen. Suomessa normaaliin voi palata jo aiemmin ilman että sitä pidetään tilannetajuttomana. Mutta kaikki nämä päätökset pitää tehdä somea silmällä pitäen ja kommunikoiden muiden maiden tai yksiköiden edustajien kanssa.

Kommentit 0

Subscribe to Email Updates

Subscribe to Email Updates