Vaikka robotiikka ja tekoäly ovat kuuluneet tämän päivän digitaaliseen työelämään jo jokusen tovin ja tulevaisuuden kuvia maalaillaan mitä villeimpien ideoiden ympärille, on ihanaa yllättyä aina uusista tavoista hyödyntää teknologian mahdollisuuksia. HR on ollut alana pitkään melko perinteinen, ja uudet tavat tuoda arvoa henkilöstölle ja työnhakijoille ovat ehdottomasti tervetulleita. 

Case IBM ja kognitiivinen tietojenkäsittely

IBM on kehittänyt Watsonin oppivan tekoälyn avulla kiinnostavia kognitiivisen tietojenkäsittelyn (eng. cognitive computing) ratkaisuja omien toimintojensa tehostamiseksi. Watson pystyy isommassa organisaatiossa tuottamaan huomattavia säästöjä resursseissa henkilöstöhallinnolle sekä luomaan työntekijälle tai työnhakijalle parempaa kokemusta. Keinoäly auttaa, kun esimerkiksi käsitellään suuria määriä dataa, halutaan automatisoituja ja personoituja vastauksia säännöllisissä vuorovaikutustilanteissa, tai halutaan dataan pohjautuvaa tukea vaikeiden päätösten tekoon. Lopputuloksena, kun resursseja säästyy, voi HR suunnata katseensa tulevaisuuden kehitystyöhön ja aidosti palvella yrityksen liiketoimintaa.

Mihin tekoälyä voidaan sitten käyttää?

IBM hyödyntää tietenkin myös itse kognitiivisen tietojenkäsittelyn mahdollisuuksia ja viimeviikkoisessa Extending Expertice -seminaarissa yrityksen edustajat Janne Jalava ja Jon Lester esittelivät, miten Watson on tuotu osaksi heidän globaalia henkilöstöhallintoaan. IBM on tunnistanut kolme aluetta HR:ssä, joihin Watson tuo selvästi hyötyä:

1. Talenttien houkuttelu ja rekrytointi

IBM valjastaa tekoälyn työnhakijan avuksi. Hakijalle suositellaan automaattisesti sopivia avoimia työpaikkoja Find your fit -palvelulla, joka analysoi sivulle syötetyn CV:n tai saatekirjeen tekstin. Watson osaa tekstiä analysoidessa myös tunnistaa kirjoittajan persoonallisuuden ja luonteen piirteitä, esimerkiksi minkälaisista elokuvista tämä pitää tai millä kriteereillä valitsee vaatteensa. Pähkinänkuoressa, keinoäly auttaa rekrytoinnissa rikastamalla hakijaprofiileita ja saattamalla yhteen sopivia hakijoita ja työpaikkoja. 

2. Osaamisen kehittäminen ja sitouttaminen

Työntekijöillä on käytössä Myca Career Coach, joka suosittelee urapolkuja mm. omien kiinnostusten, osaamisen ja vastaavien työntekijöiden valintojen pohjalta. Työntekijä näkee IBM:n avoimet työpaikat ja niiden suositukset, oman soveltuvuutensa niihin sekä historiatietoa siitä, kuinka moni kollega on siirtynyt kyseisiin tehtäviin. Urasuunnitelmiin perustuen Myca suosittelee myös ammatillista kehitystä tukevia koulutuksia ja kursseja. Esimiehiä Watson auttaa motivoinnissa ja päätöksenteossa arvioimalla työntekijöitä ja suosittelemalla esimerkiksi palkitsemismalleja potentiaalisimmille talenteille ja keskiverroille tekijöille. 

3. Operatiiviset toiminnot

Kehityskestelut olivat muuttuneet IBM:läisten mielissä puuduttaviksi ja byrokraattisiksi tilanteiksi, jotka eivät enää palvelleet työntekijöitä eivätkä yritystä. Päätettiin siirtyä uuteen malliin, jonka sisäinen viestiminen valtavassa globaalissa yrityksessä tiedostettiin haasteeksi. Avuksi luotiin chattibotti Bob, kohtelias ja tekoälykäs herrasmies, joka toimi työntekijöiden apuna vastaten jokaiseen muutoksesta heränneeseen kysymykseen. Tietokone ei tietenkään osaa vastauksia automaattisesti, vaan vastaukset tulee syöttää ihmisen toimesta ja jokaista vastausta kohden tulee asettaa useita, jopa kymmeniä versioita mahdollisesta kysymyksestä. Bob oppii kuitenkin tunnistamaan esimerkiksi kirjoitusvirheitä ja soveltamaan näin sille asetettuja valmiita keskustelurunkoja.

Kyseisen muutoksen myötä Bob oli mukana noin 90 000 vuorovaikutustilanteessa, joissa työntekijät kysyivät apua ja toimintaohjeita. Kaikkia näistä kysymyksistä ei välttämättä oltaisi suunnattu HR:lle tai esimiehille, mutta kymmenenkin prosentin osuus olisi tarkoittanut 9 000 yhteydenottoa hallintoon, joihin kaikkiin olisi pitänyt reagoida. Resurssien säästön lisäksi vastaukset olivat yhtenäisiä ja kaikki kysyjät saivat samat tiedot.

Bobin lisäksi IBM:llä on lukuisia muita vastaavia chattibotteja ja tiedonhakutapoja, kuten työmatkustuksen tukena toimiva Travelbot tai työpäivien tukena toimiva Ask Watson. Inhimillisessä muodossa esitetty Bob on hyvä esimerkki siitä, miten tietokoneen nimeäminen ja kuvaaminen ihmisen kaltaiseksi vähentää myös kynnystä keskusteluun.

 

Kun tekoälyn mahdollisuuksia lähdetään pohtimaan omalle organisaatiolle, on oleellista tiedostaa, missä se toisi hyötyä juuri teille. Löytyykö sisäisessä viestinnässä jokin alue, johon kaivataan tehostusta? Halutaanko taklata organisaatiomuutosten myötä syntyneitä huhuja tai epäselvyyksiä, ja tarjota henkilöstölle yhtenäisiä ja helposti saatavia vastauksia? Halutaanko urakehitystä ja -suunnittelua kehittää ja yhtenäistää läpi organisaation? Mikä käyttötarkoitus onkaan, pidän erittäin arvokkaana sitä mahdollisuutta, että HR voi suunnata ajatuksensa tulevaan ja löytää enemmän aikaa muun muassa henkilöstön, työntekijäkokemusten ja prosessien kehittämiseen. 

 

 

Kommentit 0

Subscribe to Email Updates