Bored is the new black.

Näin tokaisi Carla Buzasi kesäkuussa Cannesin luovilla festivaaleilla. Koska Buzasin työnkuvaan WGSN:llä kuuluu ihan oikea ennustaminen (tosin pohjautuen dataan, ei kristallipalloon), ja hänen työryhmänsä tuntuu aavistaneen monta nykypäivän trendiä jo vuosia sitten, voimme hyvällä omallatunnolla olettaa, että he ovat tässäkin oikeassa. (Tiedoksenne vain, että pian myös verhoudumme punaiseen, siemailemme oranssia viiniä ja joogaamme yhdessä vuohien kanssa. True story.)

Mutta tulevista trendeistä se, joka Buzasin puheenvuorossa oli ehkä abstraktein, oli myös kiinnostavin. – Tylsistyminen. Se on luksustuote, jota monelta ei enää nykyaikana löydy. On televisiota, älypuhelinta, tablettia, tietokonetta, pelikonsolia, töitä, harrastuksia, ja silloin tällöin jokin trendilelu piristämässä niitä minuutteja jolloin muuten voisimme hengähtää.

Tylsää luovuutta

Muistatko, milloin sinulla on viimeksi ollut tylsää? Ja siis aidosti tylsää, ei niin, että tuskailet sohvallasi, mitä sarjaa katsoisit seuraavaksi, tai snäppäilet kuvia naamastasi. 90-luvun alussa tai sitä ennen lapsuuttansa viettäneet muistavat varmasti ne hetket jolloin tuli roikuttua äidin tai isän housunpuntissa ja kitistyä, kuinka ei ole mitään tekemistä. Seuraava askel tästä oli murjottaa pihalla käteen nojaillen, potkiskella kiviä, tai huokailla kovaäänisesti ja toivoa että joku keksisi tekemistä. Ja oli muuten ihan hiton tylsää.

Nykyään kaivetaan puhelin esiin ja täytetään tyhjät hetket somea selaten tai pelejä pelaillen. Tylsyys on kuolemassa sukupuuttoon.

Mutta alitajuisesti kaipaamme hetkiä jolloin emme tee mitään. Tylsistyminen antaa aivoille aikaa prosessoida. Se on kaivattu hengähdystauko hektisessä maailmassa. Silloin aivot yhdistelevät irrallisia ajatuksia toisiinsa, järjestävät niitä uusiksi, kunnes pieni ääni päässä huutaa heurekaa ja syntyy uusi ajatus. Lapsena se saattoi olla hauska leikki, nyt se voi olla vaikkapa ratkaisu kinkkiseen työongelmaan tai idea luovaan projektiin.

Välttelemällä tylsyyttä, oikeastaan siis välttelemme myös luovuutta, eli teemme varsinaisen karhunpalveluksen itsellemme.

Tylsää markkinointia

Se, että ihmisaivot tarvitsevat tylsyyttä ollakseen luovia, ei ole uusi havainto. Tarve on tunnistettu jo vuosia sitten erilaisten tutkimusten kautta, mutta mitä kiireellisemmäksi elämämme käyvät, sitä enemmän tekemättömyyden tarve nousee esille. Tylsyyden puolesta ovat puhuneet mm. Steve Jobs, Neil Gaiman ja Scott Adams, eli aika monta äärimmäisen luovaa kaveria uskoo siihen ettei kiireisellä aikataululla ja liialla hätäilyllä päästä kovinkaan pitkälle. Nyt kun tylsyys on vähitellen kääntymässä trendiksi, on hyvä tiedostaa mitä se tarkoittaa markkinoinnin näkökulmasta.

Sillä tylsyyden kaipuu näkyy jo kuluttajien mieltymyksissä. Kun vuosituhannen vaihteessa saimme ensimmäisen ryöpyn nykyajan teknologisia häiriötekijöitä seuraksemme, slow television nousi ensimmäistä kertaa pinnalle. Juhannuksena saimme konkreettisen osoituksen siitä, että olemme jälleen suuntaamassa kohti samaa polkua: Jos kassahihnan tuijottaminen kerää 245 000 katsojaaon markkinointialan ihmisen aika mennä itseensä ja pohtia, miksi moinen vastareaktio on syntynyt, ja kuinka trendin aallolla voi surffata niin, ettei kastele kauppaamaansa tuotetta.

Nyt kun tylsyys on vähitellen kääntymässä trendiksi, on hyvä tiedostaa mitä se tarkoittaa markkinoinnin näkökulmasta.

Slow television on yksi ratkaisu ongelmaan, mutta on muitakin keinoja ottaa kuluttajien tylsyyden jano huomioon viestinnässä. Paitsi että voimme datan avulla kontrolloida hälyä kohdentamalla viestimme juuri oikeille ihmisille, voimme myös siirtyä pois äänekkäästä markkinoinnista, joka vaatii osakseen ehdotonta ja jakamatonta huomiota, ja samalla suunnata kohti aidompaa, kuluttajalähtöistä viestintää.

Voimme myös lähestyä ongelmaa muuttamalla mittareita joilla määrittelemme palvelumme menestystä. Sen sijaan, että mittaamme paljonko aikaa käyttäjällä kuluu verkkosivuillamme tai sisältöjemme parissa, voimme mitata hänen käyttämänsä ajan laatua, ja sitä kuinka paljon hyötyä hänelle palvelusta kertyy. Time Well Spent -suunnitteluperiaate on vähitellen nousemassa laajempaan tietoisuuteen, ja suurista yrityksistä mm. Pinterest on ottanut sen omakseen. Lisää Time Well Spentistä voit lukea aiemmasta blogistani, Älä varasta asiakkaasi aikaa

Paitsi että trendi saa ajattelemaan niin omaa että asiakkaiden ajankäyttöä, tarjoaa se myös hyvän tekosyyn uudelleenarvioida yrityksen markkinointistrategia, sekä nousta edelläkävijäksi kiireettömämmän ostopolun ja asiakaskokemuksen tarjoamisessa.

Näiden mietteiden seuraksi jätän vielä tähän loppuun työkalun, jolla tylsyyden voiman voi kätevästi valjastaa omaan käyttöönsä:

Stare-at-this-dot.jpg

Kommentit 0

Subscribe to Email Updates

Subscribe to Email Updates