Monet konsultit ja asiantuntijat ennustavat tulevaisuuden kilpailuedun tulevan digitaalisista verkostoista ja yhteisöistä. En missään nimessä ole eri mieltä, mutta menestyvän yhteisön rakentaminen vaatii ensisijassa oman organisaatiosi tuntemusta, omien asiakkaiden tarpeiden tunnistamista sekä vakuuttavia ennustuksia oman toimialan muutoksista.

Tämän blogin tarkoituksena on tuoda esiin muutamia harkinnanarvoisia asioita, joiden pohjalta rakennat sellaisen yhteisön, joka palvelee liiketoimintaasi pitkällä aikavälillä.

Ymmärrä yhteisön arvo

"Before you can take, you must give!"

Liian moni yritys lähtee liikkeelle ajatuksesta rakentaa vain uutta businestä vanhan päälle. Yritys siis olettaa, että nykyiset asiakkaat kokevat yhteisössä mukanaolon heille lisäarvoksi, jos sinä vain rakennat yhteisön johon liittyä. Olettamus on väärä.

Uutta liiketoimintaa ei tule rakentaa olettamuksien päälle, vaan aktiivisen yhteisön luonti onnistuu vain jos tunnistaa kentältä jonkin relevantin tarpeen, jonka ympärille yhteisö voidaan luoda. Tämä vaatii paljon alustavaa tutkintaa ja analysointia.

Tässä P&G:n hyvä esimerkki onnistuneesta segmentoidusta yhteisöstä, joka on rakennettu hyvinkin tarkalle kohdreyhmälle.

Screen Shot 2015-03-06 at 11.31.57


MYYTTI 1: Yhteisö on markkinointistrategia
TOTUUS 1: Yhteisö on liiketoimintastrategia


Mikäli haluat oikeasti antaa lisäarvoa rakentamallesi yhteisölle, tulee sinun toteuttaa lähtö paljon systemaattisemmin.

Ennen lähtöä sinun tulee arvioida seuraavia asioita:
1. Mikä asiakaskuntasi alaryhmä hyötyisi yhteisöstä?
2. Miten tuo segmentti hyötyy yhteisöstä ja mitä lisäarvoa mukanaolo tuo (esim. vertaistuki)?
3. Millainen yhteisö palvelee kohderyhmää parhaiten?

Yhteisöjä ei rakenneta itselle vaan se rakennetaan pyyteettömästi asiakkaan hyväksi. Yhteisöt toimivat, koska ne tyydyttävät ihmisten tiedonjanon ja sosiaalisen tarpeen kuulua johonkin ryhmään!

Aihe vai toiminnallisuus

Yhteisön voi rakentaa monen asian päälle. Itse jakaisin yhteisöt kahteen helppoon ryhmään. Aiheen ympärille rakennettuihin sekä toiminnallisuuksiin nojaaviin yhteisöihin. Viimeisimmästä hyvänä esimerkkinä toimii LinkedIn-ryhmät, jotka keskittyvät yhteen toimintoon, kuten markkinointiin tai rekrytointiin.

Screen Shot 2015-03-06 at 11.44.48

Aiheen ympärille rakentuneet yhteisöt puhuvat vapaammin, vaikka vapaa-ajan aiheista, kuten fitness tai askartelu. Se kuinka hyvin yritys onnistuu segmentoimaan mahdollisen yhteisön jäsenet omaksi ryhmäkseen ratkaisee paljolti tulevaisuuden onnistumisen.

MYYTTI 2: Yhteisön tulisi palvelella ensisijassa yritystä.
TOTUUS 2: Yhteisön tulee palvella ensisijassa yhteisöä.

Segmentointi lisää sitoutumista

Mikäli segmentointi toteutetaan onnistuneesti, yrityksen aktiivista kommentointia ja läsnäoloa ei välttämättä edes tarvita. Yhteisö joka jakaa haasteen tai mielenkiinnon kohteen, rakentaa keskustelun keskenään. Vertaistuki on parasta ja mitä vähemmän yritys näkyy yhteisön perustoiminnassa, sen lähestyttävämpi ja avoimempi yhteisöstä on mahdollista tehdä.

Suomi24 on hyvä esimerkki. Palvelu on hyvin segmentoitu, ns. jokaiselle jotakin. Keskustelu on aktiivista ja hallinnoivan yrityksen rooli on vain fasilitoida keskustelu. Yhteisö keskustelee avoimesti, innokkaasti ja toisiaan auttaen.

aihealueet

MYYTTI 3: Rakenna brändi, ja yhteisö syntyy itsestään
TOTUUS 3: Luo yhteisö, ja brändi voimistuu sen myötä

Kuten sanoin, yhteisöistä on moneen. Monelle suurimpana yllätyksenä tuleekin vaadittavan työn määrä, sillä usein alustava arvio työmäärästä ei riitä projetkin valmiiksi saattamiseen. Työ on kuitenkin tehtävä, mikäli haluaa liiketoimintaa yhteisöjen varaan rakentaa. Mitä mieltä sinä olet? Kerro miten sinä hyödyntäisit yhteisöjä omassa toiminnassasi? Kommentoi alle!



Subscribe to Email Updates