Tapahtuman LIVE-feedi: Miten uudistat yrityksesi digiaikaan? Mitä edelläkävijät kokevat ja tekevät? Miten onnistut ja vältät transformaation pahimmat sudenkuopat? Näihin ja moneen muuhun verkko- ja sosiaalista liiketoimintaa koskevaan kuumaan kysymykseen saamme vastauksen, kun digiajan ytimessä olevat markkinoinnin tekijät ja johtajat astuvat lavalle.

Katso tapahtuman striimi:

https://www.youtube.com/watch?v=NVznzz8iqIc

Ville Tolvanen saapuu lavalle avaamaan tilaisuuden tutulla vauhdikkaalla tyylillään ja lämmittelee yleisön valmiiksi jännittävään päivään. Miten bisnestä pitäisi muuttaa, jotta se vastaisi paremmin digiajan tarpeita ja odotuksia? Siihen kuullaan tänään monia vastauksia.

Asiakkaat odottavat tekoja

Tolvanen kutsuu S-Ryhmän halpuuttajat lavalle. Nyt selviää, mikä on vahinkoa ja mikä on totta. Miten kaikki oikein toteutettiin?

Markkinoinnista vastaava Ilkka Alarotu S-Ryhmästä pyydetään lavalle. Alarotu huomauttaa heti alkuun, että halpuuttamisessa ei ole kyse kampanjasta, vaan kyseessä on aivan pysyvä muutos. Alarodun mukaan 80 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että ruoka on liian kallista. Tämä on kuluttajien mielipide, jota on hankala muuksi muuttaa. Asiakkaat odottavat tekoja. Näihin S-Ryhmä halusi vastata ja saada hinnat laskuun. Tästä ajatuksesta johdettiin halpuuttamisen viestinnällinen filosofia.

Alarodun mukaan halpuuttaminen on ollut todennäköisesti suurin muutos S-Ryhmän strategiassa kymmeneen vuoteen. Suunnitteluvaiheessa se tiivistettiin viestinnälliseksi johtoajatukseksi: Todistetaan teoilla, että tarkoitus on auttaa tavallisia suomalaisia. Lasketaan hintoja, pysytään kotimaisena ja ollaan aina asiakkaan oma kauppa.

Halpuuttamista luomassa ja kehittämässä mukana ollut Insanon Marko Kulmala pyydetään lavalle. Miten kaikki sai alkuna? Tarinaa lähdettiin rakentamaan mahdollisimman yksinkertaisesti, Kulmala kertoo. Haluttiin tehdä tarina, joka tuntuu tutulta. Uskooko S-Ryhmän johto itse tarinaan? Ehdottomasti. Tarina vietiin myös johdon lisäksi koko organisaatioon. Henkilöstön merkitys kasvoikin halpuuttamisessa suureksi. Lisäksi haluttiin käynnistää yhteiskunnallinen keskustelu ruuan hinnasta ja antaa asialle nimi. On mahtavaa tehdä töitä asiakkaan kanssa, joka on tosissaan, Kulmala toteaa.

S-Ryhmä tavoitti halpuuttamisella valtavan määrän kuluttajia eri kanavissa. Yhdelle julkaisulle saatiin 1,7 miljoonaa näkijää ensimmäisen vuorokauden aikana, eikä tämä aiheuttanut Alarodun mukaan S-Ryhmälle juurikaan kustannuksia. Halpuuttamisesta muotoutui mediailmiö ja uudissana. S-Ryhmä sai paljon ilmaista näkyvyyttä verkossa, sosiaalisen median kanavissa ja lehtien palstoilla, koska ruuan hinta herätti runsaasti keskustelua. Halpuuttamisen taustalle luodun tarinan perusta ja ydinajatus on siinä, että se on totta, Alarotu toteaa. Kyseessä on aito strateginen muutos, jolla on merkitystä.

Kuuntele ja hallitse dataa!

Juuso Myllyrinne saapuu puhumaan sosiaalisesta bisneksestä ja kertomaan, miksi perinteinen markkinointi ei ole enää nykypäivänä tehokasta. Alkuun Juuso käy läpi historiallisen katsauksen markkinointiviestinnän kehitykseen. Paljon on tapahtunut kun on siirrytty 1960-luvun markkinointimalleista someaikaan, joka on sotkenut klassisen markkinointiajattelun.

Some on media ja sen vahvuus on kohdennettavuus, Juuso muistuttaa. Klassisessa markkinoinnissa yritetään suunnitella mahdollisimman paljon etukäteen. Sosiaalinen bisnes taas on uusi ja nopeasti reagoiva tapa toimia. Juuson mukaan moderni markkinointikoneisto kannattaa organisoida siten, että jätetään aina sattumalle tilaa. Tärkeää sosiaalisessa bisneksessä onkin kuunteleminen ja datan hallinta. Kannattaa siis pysyä kartalla siitä, mistä pettyineimmät asiakkaasi valittavat eniten ja puhuvatko ihmiset yrityksestäsi tai bisneksestäsi ylipäätään. Yhdistä sosiaalisen median dataa muihin datoihin, ja voit saada selville erilaisia vaikutusyhteyksiä, Juuso kehottaa.

Sosiaalisessa bisneksessä ajatukset syntyvät matalalla egolla. Kuka tahansa voi keksiä hyvän idean. Organisaation pitäisi toimia kuin ihmisen, joka havainnoi, ideoi ja muistaa. Juuso esittää teorian ärsykeavaruudesta ja markkinointi-impulssien lähteistä. Impulsseja varten tarvitaan aisteja, eli työntekijöitä. Kaiken tämän ytimessä on teknologia, analyysi ja luovuus, Juuso teorioi.

Puheenvuoronsa lopuksi Juuso tiivistää ajatuksiaan muutamaan lauseeseen. Juuso painottaa työntekijöiden vaikutusta, sosiaalisen kuuntelun merkitystä, tiedon jakamista ja muiden organisaation avainhenkilöiden ymmärtämistä. Kumita aina 1/3 markkinointisuunnitelmastasi, Juuso vinkkaa avaimeksi sosiaalisessa bisneksessä menestymiseen.

Lukuisat onnistuneet epäonnistumiset ja rohkea strategia toi muutoksen

Juha Vakkila ja Maiju Lagerstedt saapuvat kertomaan Fonectan kehitysmatkasta digipalvelujen tarjoajaksi. Mitä enemmän hankkeelle annetaan aikaa, sitä enemmän kasvaa riski mokata koko juttu, Vakkila toteaa. Tämä on Fonectalla haluttu tiedostaa kaikkien projektien suhteen. Fonectalla noudatetaan kahdeksan viikon sääntöä, joka tarkoittaa sitä, että projektin vaikutuksen pitää näkyä asiakkaalle asti kahdeksan viikon kuluttua projektin aloittamisesta.

Vakkila kertoo Fonectan uudesta strategiasta, joka jalkautettiin vuoden vaihteessa kokonaisvaltaisesti koko organisaatioon vain 16 viikossa. Miten näin lyhyessä ajassa saatiin toteutettua näin iso muutos? Mikä lopulta muuttui? Suuri muutos vaati nopean rykäisyn, Lagerstedt kertoo. Koko organisaatio järjestäytyi uudelleen muutoksen aikana. Koko tarjooma muuttui: Tuotiin uusia tuotteita, mutta myös kokonaisvaltaisia ratkaisuja. Digitaalisuus oli vahvasti läsnä muutoksessa.

Muutoksen onnistumisen taustalla oli lukuisia onnistuneita epäonnistumisia, rohkea strategia ja alhaalta ylös tapahtunut muutosprosessi. Mitkä olivat Fonectan avaimet kokonaisvaltaisen strategisen muutoksen onnistumiseen? Selkeä suunta ja koko organisaation tiedossa oleva deadline, Lagerstedt kertoo. Tärkeää muutoksessa oli myös "positiivinen hulluus” eli ihmisten palo ja halu saada muutos mahdolliseksi.

Digitaalisen kehittämisen lähtökohta on asiakasarvon kehittämisessä

Seuraavaksi Ossi Lindroos Solitalta saapuu lavalle kertomaan verkkoliiketoiminnassa onnistumisesta. Kun kehitetään digitaalista liiketoimintaa, haasteeksi nousee usein kysymykset siitä, mitä halutaan ja millä tavalla asioita ja muutoksia ollaan itse asiassa tekemässä. Kun liiketoimintaa tehdään verkossa, pitää vanhan ajan mallit hylätä, Lindroos kertoo. Vanha bisnesmaailma korostaa kulujen karsimimista ja tehokkuutta, mutta uusi digitaalinen maailma edustaa asiakkaiden tarpeista lähtevää ajattelua.

Yrityksen tulisi valita ne ongelmat, joita se haluaa lähteä ratkaisemaan ja päästä tämän jälkeen nopealla syklillä asiakasrajapintaan. Syntynyttä ideaa tulisi kokeilla todellisessa toimintympärsitössä mahdollisimman pian, testata sitä ja tarvittaessa kehittää sitä tai vaihtoehtoisesti hylätä koko idea. Lindroos kehottaa pohtimaan, miten voi parantaa pala palalta oman bisneksen palvelukokonuisuutta. Kaiken digitaalisen kehittämisen lähtökohta on asiakasarvon kehittämisessä, Lindroos painottaa.

Digitaalisia palveluita rakennetaan asiakas ja asiakasarvo edellä. Menestyminen ei ole mahdollista, ellei kytketä asiakasymmärrystä tekemiseen, Lindroos toteaa ja kehottaa pohtimaan, kuinka tosissaan haluaa menestyä verkossa ja neuvoo käyttäytymään sen mukaisesti.

Kyberturvan paloharjoittelulla lisää rohkeutta tekemiseen

Tauon jälkeen Teemu Ollilainen Soneralta saapuu kertomaan kyberturvasta. Kyberrikollisuus koskettaa huomattavaa määrää ihmisiä. Ollilainen tuo esiin esimerkkejä tapahtuneista potilas- ja luottokorttitietojen vuotamisesta ulkopuolisille yritysten tietokannoista. Jos yrityksen kyberturvallisuudessa on aukkoja, voivat seuraukset olla kohtalokkaat.

Kyberturvallisuus vaatii tilannekuvan ylläpitoa, sisäistä ja ulkoista tiedottamista sekä tekniikkaa, jonka avulla riskit saadaan minimoitua, Ollilainen tiivistää. Yhteistyö koko kumppanikentän kanssa on tärkeää. Harjoittelemalla voidaan päästä tilanteeseen, jossa tositilanteen sattuessa säästytään vahingoilta. Kun suojaamme itseämme fyysisessä maailmassa, niin miksei myös digitaalisessa maailmassa? Kyberturvaan liittyvät harjoitukset voivat olla esimerkiksi keskustelupohjaisia, teknisiä tai teknistoiminnallisia. Ollilainen esittää havainnolistavan mallin kyberturvan paloharjoitusten toteuttamiseen.

Ollilaisen mukaan kyberturvallisuusharjoitukset on koettu hyvin hyödyllisiksi. Digitaalisessa liiketoiminnassa ketju on yhtä heikko, kuin sen heikoin lenkki. Yhteistyö kumppaniorganisaatioiden kanssa on tämän vuoksi tärkeää. Kyberturvallisuus pitäisi olla läsnä yitysten koko palveluiden suunnittelussa, Ollilainen muistuttaa puheenvuoronsa lopuksi.

Pidä strategia, mutta ole valmis muuttamaan suunnitelmia

Kampin kauppakeskuspäällikkö Heli Vainio saapuu puhumaan Maikkarin kanssa tehdystä Tähdet, Tähdet -ohjelmayhteistyöstä. Kamppia ei kiinnosta lisäasiakasvirta, vaan se kuinka asiakkaat saadaan viettämään aikaa ostoskeskuksessa kauemmin, Vainio painottaa heti puheenvuoronsa alussa. Strategian tulee olla kova kuin kivi, mutta suunnitelmat pitää olla muutettavissa, hän toteaa.

Kamppi lähti nopealla vauhdilla Maikkarin mukaan ohjelmayhteistyöhön, koska haluttiin olla rohkeita ja heittäytyä. Kamppi uskoo elämyksiin, Vainio kertoo. Elämysten tuleekin olla koko Kampin toiminnan ytimessä. Vainion mukaan kauppakeskuskäynnin pitää sisältää inspiraatiota ja tunteita.

Kamppi on menestyksekkäästi onnistunut yhdistämään sosiaalisen median ohjelmayhteistyöhön. Tämä on luonut yhteishenkeä ja sen kautta on syntynyt jopa tietynlaista kamppiheimolaisuutta. Vainio painottaa vuorovaikutuksen tärkeyttä ja sen arvon lisäävää vaikutusta. Markkinointi on nykyään ensisijaisesti tekemistä. Ei puhumista eikä mitään muutakaan.

Puheenvuoron lopuksi Vainio neuvoo olemaan valmis markkinointisuunnitelman muutoksiin, pitämään tavoitteet kirkkaana mielessä ja muistamaan, että markkinointi on tekemistä.

Digitalisaatio antaa välineet mennä asiakkaan kumppaniksi arkeen

Miika Malinen Mustista & Mirristä astuu lavalle kertomaan menestyvän verkkokaupan rakentamisesta. Malinenkin keskittyy puheenvuorossaan monen aiemman puhujan tavoin asiakaslähtöiseen palveluun. Malinen painottaa sitä, että yrityksen tulisi mennä asiakkaan arkeen ja olla siellä läsnä ja avuksi.

Verkkokaupan haasteena on Malisen mukaan se, että perinteisestä myyjä + asiakas -kaavasta puuttuu varsinainen myyjä. Haasteena on myös asiakkuusohjelmien merkityksen lasku kuluttajien näkökulmasta. Digitalisaatio antaa välineet mennä asiakkaan kumppaniksi arkeen, mihin Malisen mukaan kannattaisi liiketoiminnan kehittämisessä keskittyä.

Palvele ihmisiä aidosti

Dinglen Juho Jokinen ja DNA:n Kati Riikonen saapuvat lavalle kertomaan bränditoimituksesta. Riikosen mukaan brändin tulee palvella asiakasta aidolla palvelulla. DNA:n palveluideologian ytimessä on H2H-palvelu, jossa vuorovaikutus on aitoa ihmiseltä ihmiselle -vuorovaikutusta.

Riikonen kehottaa kohtaamaan asiakkaan kuin hyvänä ystävänä ja olemaan myös asiakkaallekin sellainen. Brändin kannattaa tavoitella oman kohderyhmänsä pää-äänenkannattajaksi, Riikonen muotoilee. Liiketoiminnan ja palveluiden johtamisessa koordinointi yli organisaatiorajojen on tärkeää. Riikonen korostaa puheenvuorossaan ajatusta ihmisten aidosta palvelemista, joka kannattaa sisällyttää liiketoiminnan ytimeen.

Herätä ostomotivaatio vaikuttamalla asiakkaan tunteisiin

Seuraavaksi päästään kuulemaan menestyksekkään myynnin avaimista Celectuksen Mika Aittamäen kertomana. Kun pitkään ja huolellisesti suunniteltu brändi kohtaa kuluttajan, kannattaa tämä kohtaaminen miettiä tarkkaan etukäteen. Ihminen toimii tunteiden varassa ja analogisesti, Aittamäki muistuttaa ja jatkaa, että tätä tulisi markkinoinnissa käyttää hyväksi. Aittamäki neuvoo vaikuttamaan asiakkaan aisteihin ja "kutittelemaan asiakkaan mantelitumaketta".

Aittamäki ei halua erotella kivijalka- ja verkkokauppaa, vaan toteaa, että nykyisin palvelut ovat monikanavaisia. Ihmiset ostavat mielellään, oli kyseessä verkko- tai kivijalkakauppa. Tuotteeseen tai palveluun liittyvä informaatio on asiakkaalla jo valmiina, ja tämän lisäksi tarvitsee herättää vain ostomotivaatio. Myyntiargumenteilla ei sen sijaan ole enää samanlaista merkitystä kuin ennen digiaikaa.

Valjasta kaikki palvelun osat palvelemaan asiakasta

Matti Lintulahti Kubosta saapuu kertomaan asiakkuuksien kasvattamisesta verkossa erityisesti pk-yritysten näkökulmasta. Lintulahti kehottaa sukeltamaan suoraan mukaan asiakkaan ostoprosessiin. Ostaminen on digiaikana muuttunut, ja samalla myös ostoprosessi, Lintulahti muistuttaa. Asiakkaat etsivät tietoa ja tekevät vertailua verkossa ennen ostopäätöksen tekemistä. Tätä yritys ei voi jättää huomioimatta.

Yrityksen kannattaa tuottaa mahdollisimman relevanttia ja kiinnostavaa sisältöä jokaisessa ostoprosessin vaiheessa, Lintulahti painottaa. Kaikki palvelun osat pitää valjastaa palvelemaan asiakasta, jotta voidaan onnistua myynnissä parhaalla tavalla. Yrityksen olisi tärkeää myös pyrkiä kehittämään palveluaan jatkuvasti ja pitkäjänteisesti, Lintulahti toteaa puheenvuoronsa loppuun.

 

Jälleen on takana yksi loistava ja ajatuksia herättävä Digitalist Forum! Päivän aikana on sadellut lukuisia vinkkejä markkinoinnin huippuasiantuntijoilta. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.

Subscribe to Email Updates