Olen jonkin aikaa parjaillut suomalaisten yritysjohtajien digitaalisen viestinnän tasoa. Väitin heitä jopa rintamakakureiksi. Heitä kun ei vain näy niissä kanavissa missä yleisö ja asiakkaat ovat.

Tutkiskelin kuitenkin omaa käyttäytymistäni ja minulle tuli vähän huono omatunto räksyttämisestäni. Tunnistin nimittäin sen saman olotilan mitä heilläkin varmasti on sosiaalisen median kanavia kohtaa.

Olen nimittäin nyt noin parin viikon verran enemmän tai vähemmän tosissani käyttänyt paljon hypetettyä Snapchattiä. 

Luonteeltani kun olen yleensä hyvin utelias, kiinnostun kaikesta uudesta ja haluan vähintäänkin tietää ymmärryksen tasolla asioista. Niin pakkohan siitä oli sitten ottaa selvää.

Snapchat lyhyesti kerrottuna on mobiilisovellus, jolla voi lähettää kavereille lyhyitä kuvia tai videoita. Kun vastaanottaja on nähnyt kuvasi tai videosi, katoaa se ikuisiksi ajoiksi. Päivittäin maailmalla snäppäillään jo yli 700 miljoonaa kuvaa tai videota.

Mutta mitä sitten kun juttu ei vain aukea? Snapchatin suhteen olin alkuun todella kriittinen. Vajaan vuoden verran keksin itselleni vastalauseita ja tekosyitä miksi en heittäytyisi kokeilemaan palvelua tosissaan.

  • ei mulla ole aikaa tähän, kauhea aikasyöppö (+akkusyöppö)
  • junnujen hömpötystä
  • viestit vanhenevat 24 tunnissa, niistä ei jää mitään jälkeä eikä se rakenna asiantuntijaprofiiliani mitenkään
  • ammatillisesti siitä ei ole minkäänlaista hyötyä työssäni

Nyt kun tutkiskelen noita väittämiäni, niin ymmärrän näitä sosiaalisesta mediasta kieltäytyviä yritysjohtaja ja asiantuntijoita. Hyötyjä ei voi havaita ulkopuolelta. Itse luettelin juuri ne samat vasta-argumentit. On vain niin paljon helpompaa olla ryhtymättä kun ei ole pakko heittäytyä epämukavuusalueelle. Voi elää tutussa ja turvallisessa maailmassaan. Oppimatta uutta.

Jokaista sosiaalisen median kanavaa kohtaan oppimisen edellytyksenä on kuitenkin niiden käyttö. Ja siihen ei vain ole oikotietä, kaikki on pelkkää harjoitusta ja kokeilua. Twitteriä vertaan aina golfin pelaamiseen. Tilin avaaminen on kuin green cardin suorittaminen, mutta löytääksesi rakkauden lajiin, pitää lyödä 1000 palloa ennen kuin löydät intohimosi.

Näin kävi minullakin, tartuin haasteeseen, tutkin tekniikat ja opettelin perusteet. Tämä sama on näillä somettomilla pomoilla ja asiantuntijoillakin edessä. Pitää kohdata pelkonsa, lopettaa vähättely, olla utelias ja nähdä digitaalisen ajan mahdollisuudet. 

Pidän silti edelleenkin Snapchattiä ohimenevänä ilmiönä, siitä ei ole välttämättä mitään suoranaista hyötyä, mutta onhan se omalla tavallaan ihan törkeän siistiä hupia ja pääset aivan toisenlaisesti seuraamiesi ihmisten arkeen ja iholle, raakana.

Näitä uusia digitaalisia juttuja tulee koko ajan, niille pitää olla valmiustila. Pitää muistaa olla utelias.

Niin ja hei, mut löytää Twitteristä ja nyt myös sieltä Snapchatistä tunnuksella @j_sjoman. 

Ps. jos nyt kuitenkin kiinnostuit, niin Snapchatin alkeet löydät täältä.

Jarkko Sjöman

Subscribe to Email Updates