MTV Digitalist Future Media Forum kerää tänään Suomen kiinnostavimmat vaikuttajat, innovaattorit ja asiantuntijat yhteen saliin. Tapahtuman houstaamisesta vastaavat MTV ja Digitalistit. Tänään puhutaan tulevaisuuden mediaympäristöstä, kuten dynaamisesta mainonnasta, yksilömediasta ja radion tulevaisuudesta. Millainen on tulevaisuuden ympäristö vaikuttajille, kuoleeko radio ja onko oma media paras media?
Kello on yhdeksän kun Digitalistien pääsihteeri Ville Tolvanen saapuu lavalle. Katsojat ovat löytäneet paikkansa loppuunvaratusta tapahtumasta ja livestriimimme on pärähtänyt käyntiin.
Oletteko valmiita, Ville huudahtaa ja toivottaa meidät kaikki tervetulleiksi tapahtumaan. Mikä on media, mikä ei ole media, mitä medialla tavoitellaan ja mitä seuraavaksi tapahtuu. Tänään puhutaan kirjoista, puheesta, medioista ja brändeistä.
Kuinka moni on ensimmäistä kertaa, Ville kysyy ja puolet vieraista nostavat kätensä. On hieno, kun tapahtuma alkaa viikkoja ennen kysymyksellä: miten tapahtumaan pääsee, missä voi ilmoittautua. Tapahtuma ei pelkästään rajoitu fyysiseen tapahtumaan Biorexissä, vaan se jatkuu striimillä, fyysisesti, kommenteina - siellä näkyy keskustelu.
Hanna Hiekkamies: Oma Porukka paras media?
Hanna Hiekkamies Valiolta saapuu lavalle teemalla onko "oma porukka paras media?". Oma porukka on se paras media, tulevaisuudessa täytyy avata yritys vahvasti kuluttajalle ja olla läpinäkyvä kuluttajalle. Huolehdi siitä, että sinulla on paras porukka tekemässä mediaa, Hanna kertoo. Joulu tulee joka vuosi. Hanna esittelee Valion viime joulukampanjan tunnusluvut. 1.4 miljoonaa kävijää joulukuussa valio.fissä.
Markkinoinnin turnaround = brändilähtöisyydestä teemalähtöisyyteen. Suunnittelu lähtee kuluttajaa kiinnostavista teemoista, vahvat brändit ovat työkalu.
- Hanna Hiekkamies
Aiemmin ajattelu on lähtenyt brändeistä, nyt kaikki lähtee teemoista ja kuluttajaa puhuttelemaan teemalähtöisyydellä. Valio on rakentamassa newsdeskia, mihin tallentavat verkkokeskusteluja ja Valion omia sisältöjä. Jokainen valiolainen voi täten seurata keskusteluja ja viedä asiaa eteenpäin. Työntekijälähettilyys on tärkeä asia, Hanna kertoo. Hän nostaa esimerkiksi Valion toimitusjohtaja Annika Hurmeen, joka on asettanut omaksi tavoitteekseen twiitata kerran päivässä.
Digitalist on mahtava media, Hanna kertoo. Hannalta kysytään määrittelyä medialle ja hän vastaa ytimekkäästi: Media on se vuorovaikutus mikä syntyy ihmisten välillä riippumatta siitä, mikä sen kanava on.
Lasse Schulman: Massamedista yksilömediaan
Mennään eteenpäin, Ville sanoo. Katsotaan mediaa suoraan silmiin. Taipuuko isot mediatalot yksilölliseen palveluun, Ville pohtii ja toivottaa tervetulleeksi MTV Oy:n Lasse Schulmanin.
Hän tulee puheenvuorossaan kuvaamaan MTV:n muutosta ajankohtaisella teemalla " massamediasta yksilömediaksi". Elämme keskellä revoluutiota. Internet ja sisältöjen digitalisaatio on muuttanut tapaa, miten käytämme viihdettä. Jakelutie muuttuu, kulutustottumukset muuttuu, ansaintamallit muuttuu. On yksi asia mikä ei muutu, on kuluttaja. Kuluttaja on revoluution suuri voittaja ja kuningas. Maailmasta on tullut läpinäkyvä; maantiede, sopimukset eivät rajaa mitä tietoa kuluttajalla on käsissä, Lasse kertoo.
Mitä 50+ vuotiaan pöllön tulisi tehdä? Lasse kertoo uskovansa vahvasti siihen, että noudatetaan kuluttajakeskeisyyttä. Kaksi ulottavuutta; palvelun ja käytettävyyden on oltava ylivoimaista, television pitkä menestys on perustunut osittain siihen että " se nyt vain toimii". Digitaalisessa maailmassa on pääsettävä palvelun käytettävyyden ja helppouden suhteen samalle tasolle. Paikallinen relevanttius on oltava kuluttajalle kaikkein huokuttelevin.
Digitaalisuus pystytään räätälöimään yksilötasolle asti. Tarkastellaan MTV:n organisoitumista. On organisoitunut palvelun ympäristölle, jonka sidosryhmät, johon myös asiakas kuuluu. Myyntiä ja markkinointia on yhdistetty, samoin sisällönhallintaa. Tämän tyylinen organisointi on yleistä, Lasse kertoo.
Millä tavoin on muututtava, jotta muutos on mahdollista? , Lasse pohtii ja nostaa neljä eri osa-aluetta esiin.
1. Asiakashoitomalli/kyvykkyydet 2. Järjestelmät ja analytiikka 3. Markkinointi ja viestintä 4. Palvelujen uudistus ( Katsomo, MTV.fi, Maksu TV).
Mikko Ketola ja Ossi Ahto: Mainonta 2016 - what is hot and what is not
Stagella seuraavaksi vuorossa Fonectan Mikko Ketola ja Googlen Ossi Ahto
Nousussa #1: Budjetit alas, vaatimukset ylös
Nousussa #2: Digistä mediamainonnan suurin ja kaunein
Nousussa #3: Toimistojen rajat häilyvät ja bisnesmallit muuttuvat
Nousussa #4 Ohjelmallinen ostaminen herättää - myös mainostajat.
Nousussa #5 Reaaliaikaisesta mittaamisesta tulee normi
Nousussa #6 Mainostajien inhouse data-ja analytiikkaostaminen kasvaa
Nousussa #7 Analytiikasta, tietoa, ymmärrystä ja toimintaa
Nousussa #8 Kenen data?
Nousussa #9 Inhouse tekeminen
Nousussa # 10 Mobiili ja video <3 ohjelmallinen ostaminen
Suomi on tullut jälkijunassa ohjelmalliseen ostamiseen. Se mitä ensi vuonna nähdään on datakyvykkyyksien tuominen ohjelmalliseen ostamiseen. Monella julkaisijalla on käytössä platform, jolla voi yhdistää dataa. On vain yksi kanava ostaa ja hallita mainoskampanjoita, Mikko kertoo.
Data löytyy kaikilta. Kysymys on, miten se otetaan haltuu ja miten siitä tulee kriittinen tekijä liiketoiminnassa. Jokaisen yrityksen tulisi miettiä, voiko osaamista ulkoistaa kumppanille vai onko parempi tehdä in housena. Data on kriittinen menestystekijä. Big data - miten se vaikuttaa ja mitkä ovat konkreettiset next step'it sen suhteen. Tärkeätä on helpottaa toimintaa miten yritykset pääsevät alkuun.
Ossi kertoo datan omistajuudesta. Viime keväänä otin yhteyttä 25 eri markkinointijohtajaan ja pyysi päästä keskustelemaan asiasta. Yksi vastaajista kertoi asian olevan kiinnostava. Tänä vuonna hän otti yhteyttä samoihin päättäjiin uudelleen ja vastausprosentti oli 100%. Mitä tämä kertoo asian ajankohtaisuudesta?
Tunti vierähtänyt ja on ollut huikeaa, kuten Ville kertoo. Hän lopuksi toivottaa meidät katsojat tervetulleiksi 2-vuotiaaksi taaperoksi kasvaneen Digitalist Networkin synttäreihin.
Susanna Suorsa ja Sonja Bondarenko: Puhe on media, case puheenpalo
Seuraavaksi lavalle saapuvat Speakersforumin Susanna Suorsa ja Sonja Bondarenko aka Markkinointimuijat. He starttaavat energisen shown'sa näyttämällä videon. Puhe on media. Se se tavoittaa ihmiset.
Susanna kertoo Speakersforumin työskentevän puhuja-alalla. Speakersforum tuottaa puhujasisältöä yli 1200 tapahtumaan vuodessa. Vaikuttavalla puhujalla on arvoa. Maailmalla keynote kulttuuri on käsite ja sen tulisi juurtua Suomeenkin. Ala on kehittynyt paljon. Alalle tulee kokoajan enemmän puhujia, Sonja kertoo. Vaikuttajapuhuja voi saada paljon aikaan. Saada yksilöitä, yrityksiä kehittymään. Ruotsissa bisnes on Suomea edellä. Siellä käytetään todella paljon ammattipuhujia. Niiden hankintaan käytetään ulkopuolista osaamista.
Puheenpalo on puhujien oma media. Vuorovaikutuksen, asiantuntijuuden ja tiedon keskelle. Ideoille annetaan siivet ja mahdollisuuksille annetaan koppi, Sonja kertoo. Markkinoinnissa uskotaan rohkeuteen, avoimuuteen. Kaikki haluaisi olla kovanluokan tekijöitä ja saada jotain aikaiseksi. Kun sanot idean ääneen, idea alkaa tapahtumaan, Sonja lisää.
Susanna jatkaa seuraavaksi sisältömarkkinoinnista. Tulevaisuudesta puhutaan paljon perinteisen median rinnalla. Onko laatu, joka korvaa määrän? mikä on laadun ja määrän suhde? on blogia, kuvia ja videoita. Voitko määrittää tiedon arvon?
Pitää olla rohkea ja tehdä se, mikä tuntuu oikealta.
-Sonja Bondarenko
Jari Manninen: Kirjastako muka uutta kasvua?
Soneran Jari Manninen on saapunut stagelle puhumaan meille kirjoista. Miksi Sonera tekee kirjan, Ville kysyy. Uusi kasvu on edesmenneen professorin käsite. Jos ei ole kasvua, on kuolema. Politiikot puhuvat vielä kasvusta. Uuskasvu on kestävää kehitystä, Jari kertoo.
Tauon jälkeen yllätysnumerona Cuckoo - workout. Digitalistit nousevat ja innostuvat marssimaan. Cuckoo selfiet on nyt virallisesti testattu salissa.
Simone Bocedi: Radio is dead unless it goes 3D
Seuraavaksi saapuu lavalle Dinglen luova suunnittelija Simone Bocedi. Aplodit raikuvat kun hän ottaa stagen haltuun. Simone julkaisi aamu varhain “ radio is dead unless it goes 3D” - bloginsa ja pohtii nyt radion tulevaisuutta.
Digitaalinen musiikki on syrjäyttänyt kasetit ja cd-levyt. Mikä on radion laita?
Palataan nykyaikaan. Tutkimuksen mukaan 90% kotimaisista kotitalouksista omistaa television ja jokaisella kotitaloudella on 6 radiota siitä huolimatta.
“Hei, kuka omistaa kuusi radiota, Simone naurahtaa. “
Vertailun vuoksi hän nostaa esille toisen tutkimuksen. Iso-Brianniassa nimittäin yksi kotitalous yhdeksästä omistaa radion. Yksi neljästä puolestaan iPadin.
10 vuotta sitten 77% Iso-Britannian kotitalouksista kuuntelivat radiota, kun taas viime vuonna heitä oli ainoastaan 55%.
Simone kertoo olevansa kiinnostunut tietämään, mitä 10 tai 20 vuoden kuluttua tapahtuu musiikin saralla. Kuuntelevatko +20 - vuotiaat radiota? Hän toteutti pienen tutkimuksensa ja kysyi;
- Kuunteletteko te radiota?
- Missä kuuntelette?
- Miten kuuntelette musiikkia?
- Omistatteko te radion?
- Miten saisimme teidät kuuntelemaan lisää?
Valtaosa kertoo kuuntelevansa radiota, lähinnä autossa. Musiikin kuuntelun suhteen vastaajat kertoivat kanavien olevan Spotify, YouTube, Soundcloud sekä Google Play. Simone kysyi vielä, miten saisimme kuuntelijan kuuntelemaan lisää musiikkia. Yksi vastaajista sanoo, tuomalla parempaa musiikkia.
Jos auto on paikkana radion kuuntelun kohdalla mieluisin, niin mitä tapahtuu lähitulevaisuudessa kun itseajavat autot, kuten Tesla esimerkiksi yhdistyy Spotifyihin. Kuuntelisitko sinä yhä radiota? Onko musiikki syy miksi kuuntelemme radiota?, Simone pohtii.
Digitalisoi, jakele, tee sisällöstäsi monipuolista
Tee radiokokemuksesta puhuttavaa, jaettavaa, kommentoitavaa ja opittavaa.
-Simone Bocedi
Jos haluat radiosta toimivan, tee sitä kolmiulotteista, Simone aloittaa. Hän nostaa kokemuksellisuuden esille ja kehottaa tuottamaan sisältöä, jota hän kokea yhdessä ystäviensä kanssa. Digitalisoimalla, jakelemalla ja tuottamalla monipuolista sisältöä, radio voi toimia. Simone korostaa erityisesti digitalisaatiossa datan, laadun ja sitoutumisen merkitystä: Palveluntarjoajan tulisi olla kiinnostuneempi käyttäjästä ja siitä, kuka kuuntelee, milloin kuuntelee ja missä kuuntelee verrattuna määristä.
Muutos on ainoa tapa selvitä tulevaisuudessa. Selviytyäkseen radio tarvitsee kolmeä deetä eli digitalisaatiota ( Digitalization), jakelua, (Distribution) ja monimuotoisuutta (Diversity.)
Jani Piipari: Ideasta monimediaksi, case: Taivas+Helvetti
Lavalle saapuu Rainmakerin Jani Piipari, joka tulee kertomaan meille tarinan suositun Taivas+Helvetti - teoksen takaa. Ilmiöksi noussut kirja on tuttu meille monille esimerkiksi yrittäjyyden nousuja ja laskuja kuvaavana teoksena. Noin 5000 yritysjohtajaa on osallistunut kirjan järjestämissä tapahtumiin ja yrittäjät ovat keskenään verkostoituneet. Tämä on konkretiaa ja inspiroivaa esimerkkiä kirjan teemasta.
Hän kuvaa seuraavanlaisesti ajatusta kirjan takaa:
Syntyi voimaannuttava ilmiö, halu kertoa yrittäjän tarinoita ja inspiroida nuoria
Seuraavaksi videolla äänensä saavat nuoret. He jakavat lukukokemuksiaan Taivas+Helvetti kirjasta. Nuoret yksi toisensa jälkeen kuvavat kirjaa inspiroivaksi.
Eevamari Vassinen: Mediaa milleniaaleille, Case: Sub
Eevamari Vassinen, entinen Tubecon tuottaja, nykyinen MTV:n kehityspäällikkö kuvaa puheenvuorossaan milleniaalien mediakäyttäytymisestä.
1990-luvulla syntyneet Milleniaalit suosivat YouTubea, suosivat videota on-demandina. Heitä on 2.5 miljardia. Yhdysvalloissa tämä on suurin ikäluokka koskaan.
Popular culture is now information enabled
Tubettajat eivät katso televisiota, mutta haluavat televisioon. Se kertoo jotain television voimasta. Suomalaisia tubettajia on yli 550 000. Eevamari tuo seuraavat teemat parempaan millenialin tavoittamiseen.
#1 Tee asiat eri tavalla
#2 Varmista että sisältö sopii kaikille
#3 Perusta idea tuttujen kanssa
#4 Mukana.Messissä.Ajassa
#5 Ymmärrä alustoja, mutta käytä natiiveja
#6 Osallistuja
#7 Yhteisön rooli
Onnistuminen vaatii ymmärrystä. Ymmärrys vaatii nopeaa reagointia.
Jorma Maaninka: Dynaaminen mainonta
Tapahtuman viimeinen puhuja, Jorma Maaninka saapuu lavalle. Jorman puheenvuoro käsittelee median ostamista, tarkemmin ottaen "Mitä on dynaaminen mainonta ja miksi minun pitäisi olla kiinnostunut".
Jorma kuvaa dynaamista mainontaa. Perinteinen mainonta Vs. dynaaminen mainonta eroavat prosessiltaan toisistaan: Perinteisessä mallissa prosessi alkaa mainostajasta päättyen esityskanaviin. Dynaamisessa mainoksessa mainosta päättyy esityskanaviin. Dynaaminen mainonta on sosiaalista, muokattavaa, reaktiivista, sosiaalista ja monimediallista.
