Tunnustus: vietin juuri viisi kuukautta ulkomailla ja minulla oli ikävä Dingleä. Tarkemmin sanottuna dinglaajia. Olen saanut töistä paljon kavereita. Sellaisia, joiden kanssa lähdetään festareille, mökille ja ulkomaille. Joiden kanssa nauretaan, käydään salilla ja snäppäillään. Sellaisia, joiden kanssa voi puhua mistä tahansa.

Mietipä hetki, mistä olet löytänyt parhaimmat ystäväsi? Itse olen löytänyt omani lähes poikkeuksetta samasta koulusta tai työpaikasta. Harva opiskelija erittelee työ- ja vapaa-ajan minää toisistaan. En ymmärrä, miksi tällaista jaottelua pitäisi tehdä myöskään työelämässä. Työuran pituus on keskimäärin 40 vuotta, ja töissä vietetään aikaa lähes 40 tuntia viikossa - aika iso osa elämästä siis kuluu työpaikalla. Ja onhan se nyt paljon hauskempaa, jos töitä voi tehdä kavereiden kanssa. Eikä se tarkoita sitä, että työnsä tekisi huonommin. Päinvastoin: kun työpaikalla voi olla oma itsensä, on helpompi kohdata hankalia tilanteita ja antaa palautetta.

Vuosien aikana on syntynyt myös muutamia Dingle-pariskuntia, eikä siinä ole mielestäni mitään kauhistuttavaa. Niin kauan kuin työt tehdään edelleen erinomaisesti, mitä väliä sillä on, jos sattuu seurustelemaan kollegan kanssa? Protip: työntekijöiden välisiä suhteita rajoittavien sääntöjen sijaan HR:n kannattaisi keskittyä kehittämään työntekijöiden ihmissuhdetaitoja, stressinhallintaa ja tunne-elämän taitoja esimerkiksi mindfulnessin avulla.

Töihin palaaminen pitkän poissaolon jälkeen tuntui ristiriitaiselta: palasin vanhaan tuttuun paikkaan, joka ei kuitenkaan ollutkaan enää ihan samanlainen kuin lähtiessäni. Dingle kasvaa ja muuttuu koko ajan. Uusia työntekijöitä aloittaa jatkuvasti, ja samalla osa vanhoista siirtyy muualle. Tämä tarkoittaa väistämättä muutoksia myös työpaikan kulttuurissa. Kun työntekijöitä on yli 50, ei kaikkien kanssa voi syntyä yhtä läheistä suhdetta, kuin silloin jos porukkaa on puolet vähemmän. Vanhojen hyvien aikojen ikävöimisen sijaan kannattaa kuitenkin suunnata avoimin mielin katse tulevaan.

Tärkeintä on vaalia sitä kulttuuria, joka tekee työpaikasta erityisen. Se on jotain sellaista, joka lähtee ihmisistä itsestään. Loistava HR ja erilaiset aktiviteetit eivät yksistään luo hyvää henkeä, jos asenteessa on vikaa. Siispä haastan sinut, arvon lukija, tutustumaan kollegoihisi paremmin. Käytkö aina lounaalla samalla porukalla? Lähde vaihteeksi syömään jonkun sellaisen kanssa, jota et vielä tunne. Tai organisoi huvin vuoksi mielenkiintoista vapaa-ajan aktiviteettia samoista asioista kiinnostuneille. Älä jää odottelemaan, että työpaikka järjestää jonkinlaista virallista tutustumista. Luo itse sellainen kulttuuri, joka saa sinut ikävöimään (työ)kavereitasi.  

Subscribe to Email Updates